Jaska treffas outoo åbujengii…

Ihan vaan jengille vihjeeks, et nykyään jo kyl jänää staijaa Åbussa. Kaikkihan tsennaa, et on vetin buli duuni, jos treenaa vaik starttaa kaveeraa lokaalikimmalle tai kundille, vaik täl puol jokkee.

Niin, et miten meitsi tällai uhoo. Mun gimman friidu, blukkaa ekaa syksyy itteensä sossutantaks Åbussa. Se budjaa hyyryllä snadii yksiöö Kupittaalla. Nyt, ku tää mun sydänkäpy, roudas niitten snadimman dogin sen seuraks, niin ollaan vaiffin kera, snadisti staijattu tän dogin frendinä päivisin, et se ei kaihois sen Espoon himaan ja starttais vaik ulvoon.

Nyt sit, ku on dallattu tän piskin kera lähigutsissa, niin snadi hämmennys, ku ihan outoo åbujengii, ryhtyyki kyseleen, et minkä merkkinen toi karvakasa on. Sit outoo, mut niillä höörnillä dogii puhutellaan aina, et HÄN.

Niin, ettei kukaan jengistä konsa ala meitsille kaveeraan, et toi oli liian snadi otos siitä jengistä. No oukkei, stikataan sit vielä, vaikka tää yks aika kliffa juitsu meggeen.

Åbun torin vieressä stondaa, yks aika buli handeli, Viklund. Ku vaiffi riehu, tän marketin alehelvetissä, niin meitsi ponkas tän Viklundin tsufebariin. Oli skäfästi tunkuu. Kokosin sit kuiteski mun styrkan, ja anelin sit yheltä jäbältä, et sallisko se mitenkää, meitsin sittais sen pöytään.
Tää kundi tsiigas mun ohi ja sit vaan snadi nyökkäys. Sit, ku tää pöytä oli fönaripritsi, niin oli aika iisii, treena starttaa brakaa jäätä, mun ja tän Tepsin välillä. Olin staijannu mun kesiksii Kaarinassa, mun serkun kesismestassa. Tän Mairen, mun gimmaserkun kera, blisattiin blumstereita joskus Åbun torilla, johon pysty nyt sit tsiigaan, tän tsufemestan fönarista.

Sit meitsi alkoki vääntää stoorii, tälle yrmylle kundille, ihan vaan kokeeks, et oli vetin kliffaa silloin 50- luvulla, ku treenas duunaa handelii torilla. Tää kundi vaan braisas tsombii, eikä ees vilkassu meitsii. Sit, ku vaan meitsi pamlasi ja pamlasi kaikkee snadii flöittiiki, mun mummusta ja faijasta, tän kundin öögat starttas jo sillai skäfästi vaklaakki mua. Silloin mun hertta alko skriinaa, ku mä hiffasin, et mulla taitaaki olla talenttii, sit finaalissa finnaakki tää frendiskaba.

Ja sit, ku jotain puolen timman kuluttuu, vaiffi tuli kaappan meitsii veks tsufelta, niin tää kundiki vaan totes, et oli kliffa treffaa. Tietty tää kaikki lokaalimurteella. Oon kyl aika saletti, et sit seuraavana aamuna, tälle kundille tsöras skäfä morkkis.

Jaakko Koroma

Kategoria(t): Arkisto, Blogi Jaakko Koroma Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *