Väiskin kentsulla skulattiin muutaki, ku futista. Päivisin lähiskolet roudas oppilaat harrastaa yhtä tölikäläisille outoo lajii, ku jokojoko poltsii. Täähän on sellanen ”sportti”, et ainaskaan mun mutsi ei tsennannu, et siinä niin ku haavottu ja sit vielä eldas. Siinähän on, jos mä oon oikein bonjannu, jotain kolme pesää ja tartti luuda ykköseltä kakkoselle ja sit vielä kolmoselle. Ja sit ku joku osu stagalla tähän snadiin boltsiin, alko vetillinen häslinki. Siinä vaan jengii luudas edestaas, sinne sun tänne. Tätä, T. Pihkalan kekkaamaa juitsuu, skulas stadissa, niitten mestiksessä, ainaski joku Puna-Mustat. Mut onneks ne skulas Hesperian kentsulla, et Väiskin jengin ei tarvinnu tsiigaa tätä etoovaa touhuu.
Futiksen lisäks Väiskillä gimmat skulas käsistä, futiskentsun vieressä, siinä missä staijas talvella lätkäkaukalo. Yleensä, varsinki äijät, käänsi niitten fasaadin veks futiksesta, ja alko tsiigaan, ku nää nuoret immet, snadeissa sporttikledjuissa, skulas täysin rinnoin. Ja sit talvella lätkää ja bulilla kentsulla tota pillerii. Tää pilleri oli aika populääri Tölikässäki ja HIFK skulaski sen himamatsit aina Väiskillä. No, ku sinne ineen jos kaihos päästä, niin ois joutunu sit stikkaan tota fyrkkendaalia, niin jengi treenas tsiigaa ilmaseks matsii snadilta bärtsiltä, tään kentsun pohjoispäästä. Mut sitte, joku tun ekonoomi hiffas, et hei, eihän me mitään mutsi teressoja olla, ja anneta tollasta almuu, et tsiigataan ilmatteeks.
Noi kundit, jotka palas himaan rintamalta, sielu delanneena, haki usein lohtuu brenkusta. Ku ei ollu iisii löytää duunii, ja himassakaan ei oikein skulannu. Niin ei tartte liikaa funtsii, et miks moni näistä kafruista, tsöras ittensä faartilla tonne botnelle. Näitä kundeja staijas bulisti sit siltojen alla ja lähiskutseissa. Onks millään ihmisryhmällä enempää nimityksii, ku spurguilla, densoilla, pultsareilla, puliukoilla, puistokemisteillä.
Ku mä olin snadi, niin usein voi hiffata snadeja flindoja, joitten botnella staijas joku ihme glöntti. Joku bulimpi kundi sit valisti, et nää flindat oli jotain huonekalulakkaa, pulituuria. Sit, ku tähän flindaan stikkas suolaa ja alko vatkaan, niin tää lakka alko muuttun siks ruskeeks, kovaks aineeks. Samalla, ku nää kundit vatkas, ne sungas, et pakkanen, älä tule meille. No, se pelkkä spitta sit jäi dokattavaks. Sit nää puistokemistit oli hokannu, et ku talvella oli kova pakkanen, ja jos juoksutti tätä pulituurii rautakankee pitkin, niin tää lakka jäi staijaan tähän kankeen ja spitta valu kippoon.
Densat ja tenunokat, taas dokas tota denaturoituu spriitä. Mm. bilikan etufönarin tvettausaine sisälsi sitä. Se kamahan tuhos niitten ööganbotnet.
Nää sburgut oli helppo hokaa niitten kostuumista. Skeidaset kledjut, tvettaamattomat handut ja feissi. Ku nyt tsiigaa näitä ”botnekundeja”, niin ne kykenee slumppaan kunnon brenii, ne budjaa yömajoissa ja voi ottaa suihkut. No, ei mitään kunnon sburkuja enää voi hiffatakkaan.
Mutsihan mut roudas Lapparin kansikseen, keväällä 1950. Siitä sitstarttas syksyllä meitsin skolehistis. Lapparissahan pari ekaa luokkaa staijattiin tän skolen napaluokkalaisten puolella. Sit siirryttiin skolepitskun eteläpuolen luokkiin. Sit nää fiksuimmat oppilaat, plus meitsi, neljänneltä, treenas ponkasta opariin.
Mun luokalla, ekasta lähtien, oli ton Kansanpuolueen ministerin, Esa Kaitilan kundi, Pena. Mä oon nyt usein funtsinu mun mutsii, ku se kerran hokas, et toi dörtsiklogu soi ja sit ku se öpanas dörtsin, niin rabassa stondas tää, tuttu feissi, valtsikkafyrkkaministeri Kaitila. No, tää mun frendi Pena, oli sit pamlannu himassa jo aiemmin, sen mutsille ja faijalle, et kaappaattekste meggeen yhen Koroman Jaskan, ku tuutte landelle. Näiden landemesta oli yks ihan snadi saari Sysmän Suopellossa.
Mun mude sit vaan pyysi tän ministerin ineen ja ihan äimänä kysy, et koska tää diili oli niinku sit duunattu. No, mä ku olin unohtanu kertoo sille. Sit vaan yks aamu, tän Penan mutsi ja faija plokkas mut meggeen ja sit niitten Kuplan keula kohti niitten landee. No, Heinolassa tää mutsi, joka zombas, suhas yhen korokkeen yli, sattu skoudet sen hiffaan. Blidiga skrivattiin, vaik buli valtsikkakundi sittas etubritsillä. Se oli kliffa kesis, tsimmattiin, otettiin suulista, metskattiin ja joka aamu tsörattiin takatuupparibotskilla, yhteen landemestaan, slumppaan mölkkista ja lämmintä bredaa. Ainaski kolme stoppii, keskellä Pikku Tehii, ku tartti skrabaa noi masinan kynttilät. Niin, sit, ekaa kertsii, saatiin tsiigaa, ku toi käki oli stikannu munan, yhen siepon pesään, niitten bastun hirrelle, ja sit ku tää poikanen alko, synffisti, tönii nää tän siepon omat babyt veke.
Hietsun vaket duunas pari kolme hugii kesiksessä ihan klesan juitsun. Joku niistä braisas, et toi sen tsimmauskondis niinku brakais, ja se alko anoo jelppii. No, sit joku muista vakeista, ryysi vatkkaan rantsun hätäklokun nartsaa, niin, et koko Hietsun jengi lysnas sen ja luudas hinkuna tsiigaan. Sit tää feikkiuhri rudattiin rantsuun fedubotskilla ja jengi snärkkäs, et onks se jo vetäny vodaa sen ineen. Rantsuun oltiin sit jo bykattu sellanen hämy, jotain pari metrii pitkä, vaakasuorassa staijaava härveli. Sellanen gungga. Sit tää, veltto ressukka, lämättiin magalleen, tän keinun päälle ja duunattiin remelit ylle, et sen kroppa staijais pakallaan, ku ne starttas sit iisisti gungaan sitä uhrii. Sit jengi oli öögat rundina, ku yhen kertsin, tää nuori gimma, joka silloin skulas uhrii, jota treenattiin duunaa kondikseen, starttaski skriinaan, ja vaikersi, et kundit hei, nää remelit duunaa snadisti klesaa. No, sit vaketki oli pärstä smailissa, ku tää giltsi koki ton raamatullisen henkiinheräämisen. Sit jengiki hokas, et tää koko juitsu oliki, sit synffii kusetusta ja tota teatteri Jurkkaa.
Ku tää dorga häppening sit sluuttas, niin yks dirikavake, sit yleensä pamlas, et tää gungasysteemi skulas ihan nyyaa stailii, ku treenattiin pelastaa hukkuvii. Mut en mä kyllä minnaa, et tää staili ois sit kantanu pikään ja sit tuliki nyyaks juitsuks, tää kielarisysteemi ja toi hertan pumppausstaili.
Toi brenkku, ei aluks skulannu mitään bulii roolii meitsin, Tölikän jengissä. Himabailuissa tai Takkulan reduilla treenattiin jotain snadii yritystä. Ku sillai sit, neljäki kundii oli skramlannu vaik koskisen ja viiski gimmaa jonku vinkun, niin vetin iisii touhuu. Takkulan Valklampi, oli meidän jengin, vakkari redumesta. Takkulan handelista, pari kilsaa, ja ponkastiin veke busasta. Sit tän Vihdinstriin yli gutsiin. Kilsan verran dallaamista. Kletrattiin pari bulii bärtsii, sit vielä yks aapa ja staijattiinki sit jo Valkiksella.
Kliffan döfisraon päässä pysty hiffaan ainaski Hakiksen ja ton Kaarelan jengit. Meitähän siellä sit staijas, jotain parikyt kundii ja sit kait kymmenkunta giltsii. Ei konsa mitään trabelii jengien kesken. Yks Tsiibbo, meidän jengistä, tais olla ainoo, ku skotas gimman Kaarelan jengistä. Ihan kliffa juitsu, ku alko tää meidänki jengi oleen jo snadisti sillai sisäsiittosta. Mut sit, ruodiksen jälkeen, starttas tää bilikahinku. Jotain puolet, Tölikän jengistä, slumppas prätkän tai fiuden. Niin meitsiki. Ekaks yhen skeidan Simca tonnin Berneriltä. No, sain sen sen sinksattuu sit Hillman Imppiin. Kundit alko kyl pian hokeen, et ku skujaa Hillman Imppiä, ei jää ilman . . . seuraa. Ihan klesaa flöittiä. No, tää oli se moumentti, ku alko tää jengi joteski bragaan.. Silloin oli iisi hiffata, et bilikakundit alko styylaan Bilikahaussin Primulassa ja osa jengistä jäi Tonne Eliten raflaan bailaan. Ku nyt oiken funtsin, niin tää breni alko oleen monen kundin Kaiseri. Sit tais tulla siihen meggeen tabut yskänmedisiinit ja muuta skeidaa.
Usein kundien kera Primulassa kaveerattiin, et miten gimmat jänäs pomppaan ihan vieraittenki kundien bilikoihin. Ja ihan ypö. Ton Hämiksen jortsumestan gartsan viekkuun ku parkkeeras venaan, niin oli fitin iisii, plokkaa bööna kyytiin. Joskus sitäki tuli funtsittuu, et oisko sillai, et ku nastaki gimma, oli stondannu lehmiksessä pariki timmaa, eikä yhtään hakuu joraan, niin se alko olla kypsä koko mestaan, ja sit puolspiidaten, tempas rotsin narikasta, ja häippäs veks.
No tää fiudeenkutsut, siinä gartsalla, sit varmaan joteski, starttas byggaan takas, niitten egoo ja itsetuntoo. Ja moni tällanen, ujo kundi, ku meitsiki, sai sillai tsargon, sit piteleen handusta spiiddaavaa, jonkun mutsin ja faijan snadii enkelii.