Oisko niin, et tää meitsinki elo, oiski bykattu sillai, et ku tää inehmon buli draamakomedia, starttaa oleen vikalla vartilla, niin tää ilmojenkunkun oikkuilu, blosaa ja stikkaa vodaa, tsöraaki tota melankoliaa, aina vaan bulimminki kundin herttaan.
Venaan hinkuna suulista. Venaan kans lämpöö ja et pystyis dallaan Tölikän gartsoja, tsiigaan skidisiissonin mestoja. Niinku Väiskin kentsuu, Väiskin galtsii, Tölikän torilaiffii, Hietsun hautsigan iisii, raukeeta fiilistä ja sitä, ku Hietsun rantsu ois täynnä, suuliksessa staijaavaa, häpii jengii.
Miten vetissä, ton meitsin sielun botnessa vaan staijaa aina snadi snärkkis, et jos tota kesistä ei tänä vuonna sit tuliskkaan.
Teksti: Jaakko Koroma