Flow Talks tapahtuma
Kuva: Helsingin kaupunki: Suunnitteluvirasto
Yhteiset rannat, yhteisöllisyys, eloisuus ja kivijalkaliikkeet – näistä itäinen kantakaupunki tunnetaan tulevaisuudessa, jos elokuisen Flow Talks -tapahtuman toiveet toteutuvat.
Yli kolmesataa festivaalikävijää kokoontui 12. elokuuta suunnittelemaan tulevaisuuden kaupunkielämää, keskustelemaan ja kuuntelemaan keynote-puhujia Suvilahden Voimalaan.
Yhden työpajan tavoitteena oli kehittää visio itäisen kantakaupungin ranta-alueelle, jonne on valmisteilla myös uusi asemakaava. Pienryhmissä pohdittiin, mitä alue on ja minkä puolesta se taistelee. Teemoina olivat myös palvelut, hyvä elämä ja kaupunginosa osana Helsinkiä.
– Tunnelma oli innostava ja ideoiva. Ihmiset kuvasivat hyvin alueen henkeä ja miten sitä voisi tuoda suunnitelmaan. Kallion hengen toivottiin jatkuvan alueella, kertoo alueen arkkitehti Perttu Pulkka kaupunkisuunnitteluvirastosta.
Itäinen kantakaupunki nähtiin tulevaisuudessa vahvasti yhteisöllisenä, elävänä ja tapahtumarikkaana paikkana. Eloisuutta luovat vehreys ja edulliset kivijalkaliiketilat. Rannat haluttiin kaikkien yhteiseksi omaisuudeksi ja myös veden äärelle toivottiin palveluita.
– Työpajassa puhuttiin paljon rannoista. Niistä halutaan uusi hengähdyspaikka, jonne voi mennä piknikille, istumaan tai uimaan. Kalliolaisilla ei ole nyt rantoja käytettävissä. Tähän tarpeeseen suunnitelma pyrkii vastaamaan, Pulkka sanoo.
Keskustelut ovat antaneet vahvistusta, että kaavan tavoitteet ovat sellaisia, jotka ovat asukkaillekin tärkeitä.
– Asukkaat ovat alueen erityisasiantuntijoita. Millaista ympäristöä halutaan, sen saa tietää ihmisiltä, Pulkka toteaa.
Kaavatyössä sovitetaan yhteen monia eri tekijöitä. Ideoita on saatu työhön mukaan, vaikka suurinta osaa ei kaavakarttaan ole mahdollista merkitä. Flow Talksissa esitettiin ajatus kattojen käyttämisestä julkisen tilan jatkumona.
– Eloisuus saattaa näkyä esimerkiksi kaavamääräysten tekstinpätkänä, jossa ohjataan liiketilaa kadunvarsille ja rannoille. Kaavaluonnoksessa katoille on merkitty viherkattoja, oleskelutilaa tai aurinkopaneeleita.
Alueelle on tehty lisäksi julkisten ulkotilojen ideasuunnitelma, jossa näkyy tarkemmin puistojen jäsentely ja toiminnot.
– Ideasuunnitelmassa Merihaan alueelle on tuotu laitureita, nurmiportaita ja isompia lavereita oleskelua varten.
Hakaniemenrannan kaavatyössä kaupunkilaisia on tavattu myös Laiturin tapahtumissa ja Instawalk-valokuvauskävelyllä. Merihaka-seuran kanssa ajatuksia on vaihdettu Kulttuurisaunalla.
– Kruunusillat-pikaratikan pysäkki oli alun perin suunniteltu puistoalueelle Kulttuurisaunan eteen. Keskusteluiden pohjalta paikka vaihtui lähemmäs Hakaniementoria, jolloin vihreä alue ja yhteys rantaan säilyvät. Ilman keskusteluja emme olisi ehkä osanneet painottaa suunnittelussa, että juuri tämä paikka on se alueen keidas, Pulkka kertoo.
Yhteisöllisyys nousi työpajassa esiin toistuvana teemana niin asumisen muotoihin kuin suunnittelun tekemiseenkin liittyen.
– Kaavaa on pyritty tekemään kaupunkilaisten toiveita kuunnellen. Nyt kun kaavaluonnos on nähtävillä, on hauska kuulla mielipiteitä ja nähdä, kuinka on onnistuttu, Pulkka kiteyttää.
Flow Talks on Flow Festivalin ja Demos Helsingin innovaatioalusta kaupunkielämää parantaville hankkeille. Kaupunkisuunnitteluvirasto on ollut tapahtuman kumppanina vuosina 2015 ja 2016.
Flow Talks -työpajayhteenveto (.pdf)
Hakaniemenrannan ja Sörnäistenrannan suunnitelmat keskusteluun
Asemakaavan suunnitteluaineistot nähtävillä 4.11.2016 saakka
Teksti: Helsingin kaupunki / uutiset