Millainen olisi paras kävelykeskusta ja maanalainen kokoojakatu? Tätä on selvitetty yhdessä asukkaiden ja elinkeinoelämän kanssa helmikuusta alkaen, ja syyskuussa tätä pohdittiin näyttelytila Laiturilla, jossa suunnittelutoimistot kertoivat kuulijoille omia näkemyksiään.
On hyvin selvää, että Helsingin keskustaa kehitetään tiiviissä vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten kanssa. Asukkaiden mielipiteitä on kerätty Jalan kaupungilla – miltä Helsinki tuntuu kävellen? -kyselyllä, ja elinkeinoelämä on päässyt kertomaan näkemyksiään muun muassa työpajoissa ja kahdessa haastattelututkimuksessa.
Ideoita pyydettiin myös kymmeneltä suunnittelutoimistolta, ja kahdeksan niistä jätti oman ehdotuksensa. Ehdotukset ovat nähtävissä verkossa (kerrokantasi.hel.fi) ja Kampissa näyttelytila Laiturilla.
Keskustan kehittäminen kuuluu osana kaupungin strategiaan, joka korostaa toimivuutta sekä vetovoimaista keskustaa. Kaupungin ydin on Helsingin käyntikortti ja elinehto koko pääkaupunkiseudulle.
Kahdeksan erilaista suunnitelmaa
Laiturilla järjestetyssä tilaisuudessa toimistot esittelivät ehdotuksiaan tiiviiden kymmenenminuuttisten aikana. Kuulijoita suunnitelmat kiinnostavat kovasti – näin voi päätellä ainakin tilaisuuden suosiosta. Tuolit olivat loppua kesken, ja keskustelu parin tunnin tilaisuuden aikana oli vilkasta.
Mitä suunnittelutoimistojen ehdotuksissa nousee esille?
Projektinjohtaja Katariina Baarman kommentoi, että ideat poikkeavat paljon toisistaan ja osaa on työstetty pidemmälle kuin toisia. Tämä oli mahdollista ja toivottavaakin, sillä kaupunki ei antanut tarkkoja rajauksia.
– Tarkoituksena oli saada ansioituneilta suunnittelutoimistoilta hyviä ideoita, joita voisi sellaisenaan käyttää tai joista voisi jalostaa tulevaa suunnitelmaa varten.
Destian suunnitelma korostaa erityisesti keskustan helppoa saavutettavuutta. Pysäköintiä keskitetään vahvasti maan alle ja käveltävää yhteyttä Kauppatorilta Vanhaan kirkkopuistoon kehitetään. Satamien liikenne ohjataan tunneleihin. Kävelykeskustan aluetta jatketaan.
FCG:n ehdotuksessa pääosaan nostetaan merenrannat. Keskustan kehittämien aloitetaan rauhoittamalla Bulevardi kävelypainotteiseksi taidekaduksi. Kauppatori yhdistetään Esplanadin ja Bulevardin kautta Hietalahden torirantaan.
Finnmap on ideoinut maanalaista kokoojakatua ja ehdottaa muun muassa Sörnäisten rantatien kytkemistä kokoojakatuun sekä monitasoista kiertoliittymää Mechelininkadulle.
Myös Pöyry lähtisi kehittämään maanalaista kokoojakatua ja ehdottaa sen linjauksen siirtämistä. Maanpäällisiä liittymiä tulisi Mannerheimintielle tai Mechelininkadulle. Suunnitelmaan kuuluu lisäksi myös esimerkiksi satamayhteyksien parantaminen.
Ramboll ehdottaa kävelykokeiluja sekä selkeää hierarkiaa. Kaikkein katujen ei tarvitse olla kävelykatuja, vaan ne voivat olla nykyistä helpommin käveltävissä. Sesongit huomioon ottamalla joitakin katuja voidaan välillä sulkea kokonaan tapahtumien ajaksi. Keskustan asukasmäärää ja vihreyttä lisätään. Autoilua vähennetään kokoojakadun avulla.
Sitowisen ja YIT:n ehdotuksessa olemassa olevista kävelyalueista tehdään yhtenäinen kävelykatujen verkko. Jalkakäytäviä levennetään ja rannoille ulotetaan kävely- ja pyöräilyväyliä. Maanalainen kokoojakatu kulkisi keskustan eteläpuolella kokonaan kalliossa.
Trafico ehdottaa tunneliin uusia liittymätyyppejä ja kaistajärjestelyjä sekä liikennesimulointia ennen eteenpäinmenoa.
WSP siirtäisi ydinkeskustan auto-, huolto- ja pysäköintiliikenteestä 80 prosenttia maan alle. Ehdotuksessa laajennetaan ja kehitetään huolto- ja pysäköintitunnelia sekä tehostetaan nykyisten pysäköintitilojen käyttöä. Satamien raskasliikenne ohjataan Vuosaareen. Kävelykeskustaa kehitetään jatkuvina prosesseina muun muassa Vallilaan ja Hietalahteen kytkemättä kehitystä maanalaiseen kokoojakatuun.
Kiitosta hienosta vuorovaikuttamisesta
Toimistojen esitykset herättivät Laiturin tilaisuudessa keskustelua ja kysymyksiä. Osa oli huolissaan liikenteen sujuvuudesta tunneleissa, osa autoilijoiden tullimaksuista. Myös kustannuksia tivattiin.
Veijo Majava kiitti kaupunkia vuorovaikutuksen lisäämisestä ja mahdollisuuksista keskustella, jolloin yksittäiset ihmiset pääsevät kertomaan ajatuksia, joilla puolestaan voi olla vaikutusta päätöksentekoon.
Toimistojen ehdotuksissa oli hänen mielestään paljon hyviä ideoita ja hienoja yksityiskohtia. Erityisesti häntä viehätti Bulevardi–Hietalahdentori-akselin kehittäminen.
– Myös Kauppatorin ja Vanhan kauppahallin liepeet olisi voitava rauhoittaa raskaalta liikenteeltä.
Myös Irma Ryynänen oli tyytyväinen illan antiin. Hänen mielessään tosin heräsi kysymys, miksei hienoa käveltävämpää ydinkeskustaa ole jo tehty!
– Helsingin kaupunki on tosin saanut asioita aikaan. On esimerkiksi hienoa, että katu voidaan sulkea, kun ihmiset valtaavat sen ja asettuvat pitkien pöytien ääreen syömään.
Kerro oma kantasi
Mitä tapahtuu seuraavaksi? Baarman kertoo, että ehdotuksia käydään parhaillaan läpi. Niistä valitaan parhaat, joita lähdetään työstämään edelleen. Raatiin kuuluu jäseniä eri puolilta kaupunkiorganisaatiota, myös HSL:stä ja Helsingin Satamasta.
Ideoiden jatkotyöstäjät seuraavat yhä, millaista palautetta asukkailta ja muilta kaupungissa toimivilta tulee. Kerrokantasi-verkkosivulle voi edelleen jättää oman näkemyksensä. Kauppakamarin ajatuksia käydään läpi yhteisessä seurantaryhmässä.
Kun kaksi parasta ratkaisumallia saadaan selville, kaupungin johtoryhmä sekä kaupunkiympäristölautakunta saavat ne käsittelyynsä. Joko niistä kummastakin tai selvästi parhaasta tehdään vuoden 2019 aikana rakennetekninen yleissuunnitelma. Tässä vaiheessa mukaan tulee myös kustannuslaskentaa sekä vaikutusten arviointia.
– Tarkoitus on, että keväällä 2020 edellytykset kävelykeskustan laajentamiseksi ja maanalaisen kokoojakadun rakentamiseksi viedään aina jopa kaupunginvaltuustoon asti. Valtuusto päättää, miten asiassa edetään, Baarman kertoo.
Ideasuunnitelmat verkossa kerrokantasi.hel.fi -palvelussa sekä Laiturin näyttelytilassa 6.10.2018 asti. Linkki kerrokantasi.hel.fi-kyselyyn
Teksti: Kirsi Riipinen
Kuva: Laura Oja