Vanhat stadilaiset muistavat vielä ajan, jolloin tavarajunat puksuttivat Katajanokalle ja Jätkäsaareen
ja puutavaraa, paperia ja muita vientituotteita lastattiin laivoihin ja vastaavasti niistä purettiin
tuontitavaroita. Ja vielä on hengissä monia jotka muistavat höyrylaivakauden, nostokurkien kitinän
ja satamien äänet, hajut ja tunnelman, aivan siihen tapaan kuin Juha Vainion ”Vanha salakuljettaja
Laitinen” muisteli.
Mutta purjelaivakauden stadilaisista vain joku harva on enää muistelemassa. Nelimastoparkki
Moshululla maailman ympäri ja Kap Hornin kiertänyt merikapteeni Berndt Hilbertkin lähti
äskettäin 96-vuotiaana viimeiselle seilaukselleen.
Vanhoissa Helsingin satamaa kuvaavissa piirroksissa, maalauksissa ja valokuvissa näkyi
parkkilaivoja, prikejä, kuunareita, kaljaaseja ja muita purjelaivoja. Vaikka purjelaivamerimiehen
ammatti vaati ”kovaa kondista” ja oli ”rankkaa duunia” ja raakapuilla kovassa tuulessa keikkuessa
vaarallistakin, niin mielikuvat purjelaivoista maailman merillä ja merimiesten seikkailuista ovat
olleet romanttissävyisiä ja synnyttäneet suuren määrän suosittuja lauluja.
Anneli Hongelin toimitti ja Fazer julkaisi 1993 Terveiset ulapalta merilaulukirjan, mutta painos on
loppu ja vuodet ovat vierineet kuin meren aallot.
Nyt on Itämeren suojelusta ja merenkulun historian suurteoksista tunnettu John Nurmisen Säätiö
julkaissut komean Hiiohoi! Lauluja mereltä kirjan, josta löytyy tunnetuimmat ja rakastetuimmat
merimieslaulut: Juha Vainion ”Albatrossi” (youtubessa yli miljoona kuuntelua), ”Vanha
salakuljettaja Laitinen”, ”Kotkan poikii ilman siipii”, mutta toki mukana on myös stadilaisen Georg
Malmstenin iloinen ”Meripojan preivi” tai sota-aikana tehty kaunis valssi ”Ilta skanssissa”.
Uudemmista suosikeista löytyy Arja Havakan tunnetuksi tekemä ”Lokki”-valssi.
Eikä mikään kunnon merilaulukirja voi olla ilman Topi Kärkeä ja Reino Helismaata: ”Vanhan
valaan kapakassa puosuvaari istuu…” Jan Steen on tehnyt siitä erinomaisen englanninkielisen
käännöksen ”Ships of wood, men of iron”. Kapakan nimestä sen verran että valas voi elää yli 200
vuotta! Helismaa on kirjoittanut myös klassisen merirosvolaulun ”Neljäs mies” … Balladia synkkää
meren aalto myötään kantaa… Ja jos kunnon kapakkatappelu on mieleen niin Rafu Ramstedtin
”Heijallerii!” löytyy kirjasta tai toinen, ”Jaalalla Haminaan” (calypso ”Sloop John B”), jossa
jouduttiin jo ”skoudenkin” kanssa tekemisiin.
Kirjan toimittajan suosikkilauluja on nuorempia lauluntekijöitä edustavan Topi Sahan ”Ahab”, joka
kertoo omaperäisellä tavallaan Herman Melvillen Moby Dick eli valkoinen valas kapteenin
pakkomielteestä tappaa tämä valas. Hyvä muistaa että ennen ennen maaöljyn jalosteita valasöljy
valaisi ja voiteli lähes kaiken.
Hiiohoi-laulukirjassa on kaikkien tuntemien suosikkilaulujen lisäksi kolmisenkymmentä shantya,
merimiesten työlaulua, joista maakravutkin tuntevat ”What shall we do with a drunken sailor” –
laulun. Kuten tunnettua oli purjelaivalla paljon työtä, missä tarvittiin lihasvoimaa ja vedon
yhtäaikaisuutta – nostettiin purjeita, kiristettiin skuutteja tai halsseja, kiskottiin prasseja, kierrettiin
käymäkelaa ankkuria nostettaessa ja joskus pumpattiin vuotavaa laivaa tunnista toiseen. Shantyman
lauloi edellä ja sitten miehet lauloivat tai kiljuivat ”nyt vetäkää!” voimasanat. ”Haul away! Heave
away!”
Esko Rahikainen