Suomi juhlii tänä vuonna 100 vuotista itsenäisyyttä
Mutta kuinka moni tietää ja/tai on lukenut mitä tänä vuonna 100 vuotta sitten todella tapahtui? Ja mitä kaikkea tapahtui sitä seuraavan vuonna 1918 eli itsenäisyytemme ensimmäisenä vuonna?
Oletan, ettei kovinkaan moni meistä, verkkolehti Slämyn lukijoista, ole noista ajoista koskaan mitään lukenut, eikä niistä ole kovin laajalti ollut luettavaakaan. Ehkä sukujen suusanallinen historiankerronta on joitakin asioita tai kokemuksia valottanut ja värittänyt, mutta kokonaiskuva on useimmilta meistä jäänyt avoimeksi tai hahmottumatta. Sillä vasta aivan viime vuosina ovat kansainväliset, vähän tutkitut arkistot avautuneet tutkijoille, joiden tietojen pohjalta historioitsijat ovat julkaisseet jo kirjoja. Tuoreimmat kirjat ovat viime vuodelta ja uusin historiantukija, professori Martti Häikiön kirjoittama kirja, julkistettiin tällä viikolla 1.3.
Luin mielenkiinnolla viime vuoden (2016) lopulla ilmestyneen Marjaliisa ja Seppo Hentilän kirjoittaman kirjan; Saksalainen Suomi 1918. Tässä muutamia sen sisällöstä kertovia vähemmän tunnettuja pointteja, itsenäisyytemme ensimmäisen vuoden kokonaiskuvasta:
- saksalaisen Itämeren divisioonan maihinnousu Ahvenanmaan kautta huhtikuussa 1918 Hankoon ja Helsinkiin
- tiettävästi maailman lyhyin, muutaman kuukauden pituinen, verinen sisällissota
- yli 10 000 saksalaista jäi Suomeen yli puoleksi vuodeksi
- sotilaallisen avun ”hintana” Suomen valkoinen hallitus luovutti Suomen kohtalon ehdoitta Saksan keisarikunnan haltuun
- Suomesta oli tulossa Saksan siirtomaa, sillä kauppasopimukset takasivat Saksalle rajoittamattoman nautintaoikeuden Suomen luonnonvaroihin ja ulkomaankauppaan
- jos Suomen ja Saksan välille suunniteltu sotilasliitto olisi toteutunut, Suomen armeija olisi joutunut Saksan yleisesikunnan täydelliseen käskyvaltaan
- lokakuussa 1918 suomalaiset valitsivat kuninkaakseen saksalaisen prinssin, jonka tarkoituksena oli lujittaa aseveljeys verisitein – tiedätkö ketkä olivat aktiivisia monarkisteja?
- saksalaiskenraali von der Goltz kävi hyvästelemässä Paasikiven hallituksen 12.11.1918, kolme päivää Saksan keisari Wilhelmin kukistumisen jälkeen
- maanantaiaamuna 16. joulukuuta 1918 Katajanokan laiturilta lähti valtamerilaiva Buenos Aires viemään viimeisiä saksalaisia sotilaita esikuntineen Suomesta. Samalla poistuivat neuvonantajat, englantilaisten vaatimuksesta
Tämä lähtö oli erään aikakauden viimeinen näytös, joka kuuluu Suomen historiassa merkittävimpiin. Se alkoi aktivismilla ja jääkäriliikkeellä, huipentui Saksan apuun sekä Suomen ja Saksan toteutumattomaan sotilasliiton luonnokseen, jonka pääsisältönä oli yhteisen rintaman rakentaminen itää vastaan. Kuinka Suomi pelastui Saksan avulta?
Samat auttajat tulivat sitten 23 vuotta myöhemmin uudelleen… Ja siitä ajasta sekä tapahtumista 1941–> monet meistä ovat kuulleet isovanhemmiltamme ja vanhemmiltamme sekä lukeneetkin jo enemmän.
Historiasta kannattaa olla kiinnostunut, sillä siten ymmärtää tulevaisuutta paremmin. Ja lukeminen kannattaa aina!
Kari Kemppinen
