SLANGI ELÄÄ
Stadilaisten oma kieli – slangi – herättää intohimoja mediassa.
Hesarin yleisöosastolla funtsataa dösän etymologiaa. Eilen perjantaina slangiproffa Heka Paunonen skrivas faktaa ja torppas fiktiot sanan ympäriltä.
Slangii bamlattii jo ennen Suomen itsenäisyyttä. Se födas 1880 luvulla Bärtsiss ja Valkas. Puhekieltä jota vasta Stadin Slangi yhdistyksen perustamisesta alkaen alettii studeerata. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa löytyy oma slangiosasto. Slangii ei pidetä murteena vaan omana kielenä, jota bamlataa stadilaisten lisäks myös kehyskunnissa.
Radion, tv:n ja lehdistön kautta slangisanoja levii ”Hangosta Petsamoon”.
Stadilaisissa skoleissa slangii opetetaa jangstereille ja skideille.
Meidän ikäisten nuoruudessa 40-50-60 luvulla slangii kiellettii bamlaamasta himassa ja skolessa.
Sitä pidettii sakilaisten ja katupoikien kielenä. Ylen kuunteluraati pisti esityskieltoon slangilevytyksii mm Diivaillen (1958) biisi joutu jäähylle koska siinä sjungattii slangiks.
Kymmenen vuotta myöhemmin 1987 äänilevy täytti 100 vuotta.
Suomessa julkaistiin LP- levy MITÄ SUOMI SOITTI
Hiski Salomaasta Lasse Liemolaan.
Levylle kelpuutettii sadan vuoden aikaisii biisejä. Lasse Liemola pääsi joukkoon Diivaillen. Joka ilmestyessään joutui YLE:n sensuurin hampaisiin.
Kuunteluraati lakkautettii 1962 ja tänään lyssnaat slangibiisei tuutin täydeltä. Stadin kadonneet biisit Morjens Viivi ja Hande Nurmion Tonnin stiflat tai Sniidu friidu saa gamlan sliibaamaan.
Meidän omassa jengiss Slanginyt ylitettii viime vuonna kybätonnin raja.
Tänään meitä on 10110
Slämyyn kirjautuneita lähes 3800 pluggaajaa.
Ja kasvu jatkuu.
Hyvä me, eläköön SlangiNyt, Slämy ja slangi!
Lasse Liemola
Fb-ryhmän ja Slämyn
perustaja
