Joulun alla on hirveä hässäkkä. Täytyy hommata safkat, lahjat, kuusi, koristeet…. Ja tuhannet muut haluavat samaa samaan aikaan. Tää hulabaloo alkaa lokakuun kieppeillä. Kauppiaat muistutttavat että on aina vaan vähemmän aikaa jouluun. Tää mainosrumba vaan kiihtyy mitä lähemmäksi joulua tullaan.
Viime hetken lahjojen miettijöille tarjotaan lahjakortteja, jotka toimitetaan sähköpostiin hetkessä. Joten voit ostaa lahjakortin vaikka viittä minuuttia ennen lahjojen jakoa.
Ennen joulua pitää ahtautua täpötäysiin kirkkoihin laulamaan joululauluja jotta saataisiin sitä oikeaa fiilistä. Jolulauluja soitetaan radiossa ja telkkarissa näytetään joulukonsertteja. Aattoon mennessä olemme kyllästettyjä jouluisilla sävelillä ja sanoituksilla.
Lasten riemuksi täytyy tilata pukki ja järkätä ohjelmaa ennen sitä h-hetkeä jolloin ne lahjat jaetaan. Lahjojen jaon jälkeen alkaa kiihkeä kilpailu että kuka sai eniten ja parempia lahjoja. Lapset osoittavat tämän kisan mutta läsnä olevat aikuisetkin kilpailevat keskenään että miten hienoja lahjoja tuli ostettua.
Joulun sanoma on kuitenkin aivan muualla. Joulu on rauhan ja rauhoittumsen aikaa. Vaikkei pöydässä olisi kymmeniä jouluruokia joita työssäkäyvä äiti on öitä pitkin valmistanut, vaikkei olisi kuusta, ei yhtään jouluvaloa, ei lahjan lahjaa, hiipii joulun materiasta vapaa sanoma sydämeen. Hiljentyminen, rauhoittuminen, valtavan ilosanoman sisäistäminen tuo sen oikean joulutunnelman. Joulun sisäinen olemus tuo riemun, jota mikään tavara, ruoka, koristelu, musiikki tai lahjakortti voi sinulle antaa.
Tätä sisäistä rauhaa toivotan sinulle, SLÄMYn lukija. Toivon sinun löytävän sisältäsi joulun tunnelman, sen, jota ei rahalla saa.
Taina
