Stadissa on tehty isoja päätöksiä. Meidän poliittiset päättäjämme kaupunginvaltuustossa hyväksyivät viime keskiviikkona seitsemän tunnin istunnossaan pääkaupungin uuden yleiskaavan. Mökä oli heviä ennen päätöstä ja myös jatkuu hevinä päätösten jälkeen.
Yleiskaavan kovimmat särmät ovat Malmin lentokentän rakentaminen, Vartiosaaren ja Tuomarinkylän rakentaminen, sekä kaupunkibulevardit. Näistä viimeisen kohdalla eniten älämölöä aiheuttivat tietokoneruudukot, jotka merkkasivat muutaman kavennuspaikan Keskuspuiston vihervyöhykkeeseen Haagan kohdalla.
Demokratiaan kuuluu, että keskustelu pitää sallia ja sitä pitää myös käydä. Moni poltti pinnansa ärhäkässä bamlauksessa. Kandee kuitenkin minnata, että yleiskaava on kaupungin kehittämisen kehikko, hienosti sanottuna strategian osa. Yksityiskohtaiset kaavapäätökset tehdään myöhemmin. Samat kipeät asiat nousevat päättäjien pöydille vielä monta kertaa ja niistä voidaan taas vääntää uudelleen.
Juuri tässä on demokratian sekä heikkous että vahvuus. Asiat kestävät päätöksenteon rattaissa kauan, usein kohtuuttoman kauan. Mutta samalla ne menevät monen seulan läpi, jossa yleistä etua voidaan arvioida ja muodostaa enemmistön kanta. Viimeksi mainittuun demokratia perustuukin. Vaikeissa asioissa enemmistö tekee lopulta ratkaisun ja vähemmistön on hyväksyttävä, toki jupinoin varustettuna. Ja jos äänestäjät ovat laajasti sitten eri mieltä, tulee seuraavissa vaaleissa muutoksia.
Valtuustossa ja ennen sitä käydyssä debatissa oli mielenkiintoisia poliittisia koukeroita. Mm. RKP ja persut olivat samalla puolella ja ryhmäkuriin yleisesti penseästi usein suhtautuvat vihreät harrastivat sisäistä junttausta.
Poliittisesti RKP ja perussuomalaiset ovat melkoisen kaukana toisistaan, mutta nyt Malmin kentän säilyttämisestä löytyi ”epäpyhä allianssi”. Molemmat ryhmittyvät ajoivat voimakkaasti Malmin lentokentän säilyttämistä, vaikka puolueiden muut kannat harvoin osuvat lähelle toisiaan. Esimerkiksi toisessa polttavassa kysymyksessä, suhtautumisessa maahanmuuttoon, RKP ja perussuomalaiset tuntuvat olevan täysin puoluekentän vastakkaisilla laidoilla, mutta ilmailu näyttää yhdistävän.
Vartiosaaren kysymyksessä vihreillä oli ihan omat sisäiset kuvionsa. Osmo Soininvaara, joka nauttii harvinaista ja laajaa arvostusta puoluekentän eri puolilla, komennettiin, tai hän komensi itse itsensä kai vähän autettuna ulos vihreiden valtuustopulpetista ja tilalle otettiin varaedustaja. Siksi, että Soininvaaran kanta Vartiosaareen poikkesi vihreiden enemmistön kannasta. Sisäinen demokratia on vihreissäkin normitettu, vaikka he pyrkivät esiintymään hyvin vapaamielisenä porukkana.
Arvoisat stadilaiset! Tällaista on demokratia. Äänestää päräytetään ja pulistaan perään. Pääasia, että pulistaan. Pohjois-Koreassa ei paljoa pulista. Siellä on käytössä iso kaava.
Olli Havu
