Stadi on päättyneellä viikolla saanut taas myönteistä kansainvälistä mediahuomiota, kun
amerikkalainen Metropolis Magazine nosti Helsingin pronssisijalle parhaiden
asuinkaupunkien joukossa. Kööpenhamina voitti ja Berliini oli kakkonen. Vain muutama
viikko sitten englantilainen talousjulkaisu Economist arvosti kovasti Helsinkiä
samantyyppisin kriteerein.
Arkkitehtuurin ja designin alalla toimiva lehti painotti korkeatasoista koulutusta, julkista
liikennettä, turvallisuutta ja luonnonläheisyyttä. Lehti mainitsee Stadin kovan kasvutavoitteen
ja kertoo uusista rakennushankkeista.
Eivät kehut ilman syytä tule. Stadimme on saanut kokonaisuutena uutta puhtia menoonsa.
Kaupunkikuva muuttuu lähivuosien aikana, kun Kalasataman, Pasilan, Jätkäsaaren ja
Kruununvuoren hankkeet etenevät.
Talot eivät tietenkään tee kaupunkia yksin, oleellista on kaupunkilaisten elämä. Siinä onkin
viime vuosina tapahtunut paljon. Mitä erilaisimmat yhteisölliset tapahtumat ja musiikin, sekä
ruokakulttuurin ja ulkoilmaelämän ympärille kietoutuva yritystoiminta ovat saaneet aikaan
ihmeitä. Kaupunkiin alkaa tulla hiljalleen enemmän väriä ja uusia palveluja. Stadissa on nyt
pöhinää.
Stadin vetovoiman kasvun ovat huomanneet erityisesti nuoret aikuiset. Helsingin kaupungin
tietokeskuksen mukaan suurin stadilainen ikäluokka ovat 27-vuotiaan, kun se Suomessa
muuten on 67-vuotiaat.
Nuoria vetää koulutus ja työmarkkinat, kehäkolmosen sisällä on valinnan varaa. Kun nuori
ihminen alkaa rakentaa elämäänsä muuttamalla, hän muuttaa yleisimmin juuri Helsinkiin ja
siellä pitkälti kantakaupunkiin, nuorison ja nuorten aikuisten mestoille.
Helsinki siis kasvaa, mutta mitä tapahtuu muualla? Huolestuttavaa kehitystä. Stadi nousee,
muu maa ei. Helsingin kaltainen positiivinen vire näkyy arkijulkisuuden perusteella myös
Tampereella ja Turussa. Manse kehittää keskustaa vauhdilla ja Turussa vetää taas
telakkateollisuus. Mutta muualla onkin hiljaisempaa ja koko maan tasolla talous kehittyy
hyvin heikosti.
Pari tuoretta lukua hätkähdyttää. Hallitus arvioi budjetissaan, että Kelan alkaessa nyt kuntien
sijasta maksaa toimeentulotukea nousee tuen saajien määrä lähes 400.000 henkeen.
Työttömyysturvaa taas maksetaan vuoden aikana peräti 700.000 kansalaiselle. Se ei tarkoita
sitä, että työttömiä olisi yhtaikaa noin paljon, mutta tuollaiselle määrälle ihmisiä on vuoden
aikana tukea maksettu.
Molemmat luvut ovat karmaisevia kun ne suhteuttaa siihen mistä raha tulee. Tukien
mahdollistajina ovat ennen kaikkea työssä käyvät. Yrittäjien, yritysten ja yritysten
työntekijöiden maksamilla verotuloilla hommaa pyöritetään. Työllisiä on Suomessa noin 2,5
miljoonaa, joten 400.000 ja 700.000 tuen saajaa on liian iso luku. Kannattaa muistaa, että
toimeentulon tukemisen rinnalla me kaikki ikäännymme. Suomi vanhenee ja samalla
terveysmenotkin kasvavat.
Ei ole kaukaa haettu sanoa, että Suomi jakautuu hiljalleen muutamaan menestyvään
kaupunkiseutuun ja sitten hiljalleen näivettyviin alueisiin. Näin käy vuoren varmasti, jos
talouden kehitystä ei Suomessa saada käännettyä. Vaikka Stadi kehittyykin mukavasti, ei se
yksin kykene luomaan vaurautta ihan koko Suomelle. Siihen ei haba riitä.
Olli Havu
