Hukkuvan ääni
Vanha sananlasku toteaa: ”Kerro totuus ja juokse…”
Suin surminkin on sanottava, että emme voi välttyä kuulemasta hukkuvien
ääntä korvissamme jatkuvasti.
Ja nyt en puhu Välimereen hukkuneista lapsista , naisista ja kristityistä, vaan
putipuhtaisiin suomalaisiin järviin vajoavista.
Mikähän lienee tämänkin Juhannuksen tulos?
Yli kahdeskymmenes osa maamme työllisestä työvoimasta on hukkunut
työttömyyden ja toimettomuuden pohjattomaan suohon. Samaan suohon on
uppoamassa myös koko joukko pieniä- ja keskisuuria yrityksiä aina suuria
liikelaitoksia ja pankkijärjestelmää myöten.
Hallitus on edellä mainituista syistä johtuen hukkumassa miljardien ja taas
miljardien velanottoon . Jo pelkkä korkolasku vie ”Suomi-laivaa” karikkoisille
vesille ja ennenpitkää pohjaan. Eikä euro edes kellu niinkuin markka
aikoinaan.
EU on hukkumassa pakolaisiin ja kohta kansanäänestyksiin EU-eroista.
Vaarassa on mennä pohjaan myös tunnollisimmat EU-maat, Suomi
mukaanlukien! Kreikka lienee jo hukkunut velkoihinsa ja EU-ongelmiinsa!
Entä kulttuuri- ja kesätapahtumat?
Taide, musiikki, teatteri ja tanssi ovat hukkua tässä festivaalien ja
tapahtumien luvatussa maassa huikeaan ”passiivisen ja taputtavan” taiteen
ylitarjontaan.Kolmeen kesäkuukauteen mahtuu yuhansia näyttelyitä,
konsertteja, kesäteatteriesityksiä ja katutapahtumia.
Mutta sinänsä hyvä ja positiivinen suunta ja ilmiö on. Mutta kulttuurin
ylitarjonta voi jättää sieluun kuitenkin onttouden ja tyhjyyden tunteen. Jazzista
laulujuhliin ja illalla teatteriin – ja välillä pikaruokaa popup-ruokalassa, jotta
lapsetkin oppivat oikean elämänmuodon.
Kirjailija Charles Bukowski on tiivistänyt tämän lauseessaa. ”Taiteen ja
elämän erona on se, että taidetta on helpompi kestää.”
Jos F.E: Sillanpää pitäisi nyt ”Juhannuspakinaa”, sanoisi hän jotakin tällaista:
”Suviyö on nyt korkeimmillaan ja kohta kesäyön uringon kehrä astuu
taivaanrantaan piirtyvään koivikkoon ja sieltä niitun kosteaan heinikkoon.”
Irwin tunnusti toisenlaista lyriikkaa: ”Tippa ei tapa – ja ämpäriin ei huku…”
Juhannus ja kesäjuhlat ansaitsevat liput salkoihin, mutta älkäämme laskeko
niitä puolitankoihin – vaan olkaamme luovia ja pysykäämme pinnalla.
Sillä hukkuvan ääni on kauhea!
Jukka-Pekka Wuorikoski
kirjailija
