Hedari | Pääkirjoitus

Kuu kiurusta kesähän…kukkien, lintujen ja laulujen aika

Näin eilen kaksi pääskystä kirmaavan ja livertelevän Kumtähden kentän
puistikossa Toukolassa. Otsikon runohan jatkuu: ”pääskysestä ei
päivääkään…” vaikka runoilija Paavo Haavikko kirjoitti aikanaan:”Kevät
myöhästyy. Syksy tulee aina.”

Vapun muistavat kaikki edeltäkäsin. Vappuhan on alkujaan kristillinen juhla,
jota vietettiin jo keskiajalla Suomessa abbedissa Valburgin, Englannin
Richard Kuninkaan tyttären pyhimykseksi julistamispäivänä 1.5.
Koska Vapunpäivänä oli työnteko kiellettyä, tuli Vapusta myöhemmin myös
työväenliikkeen juhlapäivä.

Tänä vuonna toukokuun alkpuolella juhla- ja pyhäpäiviä piisaa.
Helatorstai, 40 päivää pääsiäisestä, on Kristuksen taivaaseenastumisen
päivä, joka on saanut nimensä ruotsinkielen sanasta ”helg” eli pyhästä.
5. toukokuuta vietetään Helatorstaita.

”Äidit, nuo toivossa väkevät…” elävät muistoissamme ja ovat vierailujemme
kohteena sunnuntaina 8.5. eli toukokuun toinen sunnuntai. Rakkaudella!
Eurooppapäivä on 9.5. – sekin vielä. Ihmetellen.
Ja J.V. Snellmanin -päivää vietetään 12.5. jälleen liput liehuen.

Ja sitten onkin 13.5. Flooran ja Kukanpäivä, päivä, joka on Suomen
sivistyshistoriassa merkittävä, mutta jäänyt sittemmin hieman unholaan,
unohduksen varjoon.
Flooranpäivä tuleekin elvyyttää uudelleen alkavan kevään ”laulupäiväksi”.
Flooranpäivä liittyy myös oleellisesti Kumtähden kenttään eli Toukoniittyyn ja
laulamiseen, kevään juhlintaan.
1848 Flooranpäivänä 13.5. Kumtähden kentällä esitettiin Fredrik Paciuksen
säveltämä ja J.L- Runebergin sanoittama Maammelaulu ensimmäistä kertaa,
ylioppilaitten ja kansalaisten laulamana.
Vuoden 1848 juhla ei ollut paikalla ensimmäinen, sillä ylioppilaat olivat
kokoontuneet tänne myös 1831,1832, 1833 ja 1834 laulamaan ja juhlimaan
kevättä.
Z. Topelius on kuvannut juhlapaikkaa Helsingfors Tidningarissa julkaistussa
artikkelissa näin: ”Juhlia vietettiin vuodesta 1831 lähtien Kumpulan niityillä
maantien vieressä, noin 4 virstaa Helsingistä koilliseen. Paikka oli kaunis ja
suotuisa, loivasti tietä kohden viettävä kenttä, jota maan puolelta rajoitti
sekametsä ja idässä Vanhankaupungin lahti, joka ilta-auringon loisteessa
levitteli matalien vesiensä kimaltelevia kalvoja, missä siellä täällä oli
ruokoryhmiä.”

Euroopan hulluna vuonna 1848 vietetty Kukanpäivän juhla Kumpulan
kartanon mailla oli kostea tilaisuus. Juhlijoille oli varattu 304 litraa punssia,
255 litraa valkoviini- ja 131 litraa punaviiniboolia sekä lisäksi naisia varten
huomattava määrä madeiraa ja sherryä. Kaikissa ylioppilaiden kevätjuhlissa
oli aina Mon repos (ransk. repos = lepotauko) heinälato, joka oli tarkoitettu
majapaikaksi lyödyille uroille, kuten Topelius paikkaa kuvaa.

”Pitkät pöydät lasiriveineen seisoivat ylen houkuttelevina eikä maljojen pohja
vielä paistanut. Silloin Johan Wilhelm Snellman ojensi keppinsä yli viimeisen
pöydän ja eteni rohkeasti pitkin koko pöytäriviä lakaisten, niin kuin hävittävä
Attila, maahan kaikki lasit, joita oli sadoittain. Yllättyneinä, hämmästyneinä
katselivat pöytien ympärillä seisovat tiheät rivit tätä rohkeata razziaa, syntyi
napinaa, mutta eläköön-huudot vaiensivat sen pian.”

Tarkoituksena on järjestää Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna
2017 Flooranpäivänä 13.5. Maammelaulun muistoksi juhlatilaisuus
Kumtähden puistossa, jossa kuorot ja mittava yleisö laulavat yhdessä, vaikka
jopa valtakunnallisesti TV:n välityksellä Maammelaulun kaikki 11. säkeistöä
sekä muitakin kevääseen ja kesään liittyviä kuorolauluja.

Koeluontoisesti, on aikomuksenamme, pilottihankkeena, kokeilla Kumtähden
kentän mahdollisuuksia mittavaan laulutapahtumaan jo tänä vuonna
toukokuussa 2016 Flooranpäivänä, perjantaina 13.5. , ei ehkä ihan yhtä
”kosteana” kuin liki 170-vuotta sitten, mutta asiasta kuulette heti lisää kun
hanke varmistuu.

************

Helluntaihin 15.5. sitten päättyykin toukokuun juhlapäivät. Jos Vappuheila on
jo häippässyt, niin kannattaa etsiä Helluntaiksi uusi:”Jos ei heilaa Helluntaina
niin ei koko kesänä!”

”Kevät keikkuen tuleepi, / Ilon kanssa ilmestyypi.”
Gabriel Calamnius 1695-1754

23.4.2016 A.D

Jukka-Pekka Wuorikoski

Kategoria(t): Arkisto, Jukka-Pekka Wuorikoski. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *