Kun pitkäaikainen puoliso sairastuu ja toimintakyky menee alas kuin lehmänhäntä on asetettava elämä
aivan uudelle polulle. Huoli ja murhe astuu kuvaan ja jokapäiväisestä elämästä tulee taistelu.
On sydäntä raastavaa nähdä kuinka rakas puoliso riuhtuu ja muuttuu avuttomaksi kuin pieni lapsi.
Neljäkymmentäviisi vuotta yhteiseloa, iloja ja suruja, ylä ja alamäkeä, ne alkavat tulvia mieleen,
kuitenkin sitä toivoo ja uskoo, että kaikki kääntyy hyväksi. Kun sitten elämänkumppani joutuu sairaalaan,
kun itse ei enää osaa hoitaa ja lääkäri kertoo että aikaa on enää muutamia päiviä, tuntuu kuin koko elämä
luhistuisi ja tuska ja ahdistus astuu kuvaan. Saattohoito on sydäntä raastavaa ja vieläkin toivoo että olisi
joku nappi mitä painaen kaikki muuttuu hyväksi, mutta sellaista nappia ei ole. Rakkaan lähdön hetkellä
tajuaa että nyt olet yksin, koet elämän tyhjäksi ja et tiedä miten jatkaa.
Kun on yhteisiä lapsia saa heiltä tukea ja voi sitä myös heille antaa, olen menettänyt vaimoni, elämäni
valon ja ihanan elämän kumppanin, lapset ovat menettäneet äidin ja meidän täytyy yhdessä kantaa tuska
ja suru. On uskomatonta kuinka paljon sureva ihminen joutuu hoitamaan asioita, että elämänkumppani
saadaan kunnialla hautaan. Toki lapset ovat auttaneet suunnattomasti, mutta joka päivä on saanut miettiä
jaksanko vielä. Jos eläminen on kallista niin on myös kuoleminen, tonni sinne, toinen tänne, kolmas
tonne, papereita tonne, tänne, ja vielä sinne. Puheluita ystäville, sukulaisilla, kerrot tapahtumat, yhä
uudelleen ja uudellee ja vielä kerran…ja vielä. On ollut kuitenkin helpotus että on ollut tekemistä, ettei ole
jäännyt vain sänkyyn makaamaan ja antaa periksi. Maailman tapahtumat ja uutiset ovat muuttuneet jonnin
joutaviksi ja ei niitä jaksa ajatella, ei kuunnella, eikä pelätä tai ottaa kantaa. Pahin on tietenkin vielä
tulossa, eli siunauspäivä ja hautaan lasku, ei niitä uskalla edes näin etukäteen ajatella. Kesä on tulossa ja
se luo mieleen omia mökkikokemuksia rakkaan vaimon kanssa. Toivottavasti taivaassa on paljon kukkia,
vaimoni rakasti kukkia.
Kirjoitti Orkki
Orvo Levonniemi