NÄYTELMÄKIRJAILIJAN KETJUJATKUMO TYÖLLISTÄÄ SATOJA
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n toimeentuloa kartoittaneen
tutkimustulosten mukaan kotimaisten näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien palkkataso
on alhainen verrattuna heidän vaativaan koulutustasoonsa nähden.
Tutkimuksen mukaan kaikkein huonoimmassa asemassa olivat lastennäytelmiä ja muita
lapsille tai nuorille suunnattuja käsikirjoituksia työtään tekevät näytelmäkirjailijat jotka
elivät suorastaan köyhyysrajan alapuolella.
Satavuotiseen Suomen Näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry:n ovat kuuluneet monet
suomalaiset merkittävät kirjailijat joista mainitakseni muutamia kuten Mika Waltari, Hella
Wuolijoki ja Eino Leino. Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n kuuluu
nykyisin 568 käsikirjoittaja- ja näytelmäkirjailijajäsestä. Luku saattaa ensi silmäyksellä
näyttää numeroina pieneltä mutta jos mietimme lukua eteenpäin ja sen laajempaa
työllistävää merkitystä niin voimme puhua jo yhteiskunnallisesti merkittävästä
työllistävästä ketjujatkomosta.
Näytelmäkirjailijan ketjujatkumo parhaimillaan työllistää satoja henkilöitä alkaen
ohjaajasta, näyttelijöistä, lavastajista, maskeerajista, puvustosta, lavastetyöntekijöistä,
ompelimosta, lippukassasta, siivoojista, kahvilatyöntekijöistä tai niiden yrittäjistä jne. lista
on pitkä. Näytelmäkirjailijoiden ja niiden kääntäjien nykyiseen korkeaan koulutukseen ja
työn vaativuuteen nähden on heidän palkkatasonsa edelleen järkyttävän alhainen.
Tulevaisuudessa näytelmäkirjailijoiden ja kääntäjien palkkataso tulisi korjata vastaamaan
työn vaativuutta ja työllistävää vaikutusta vastaavaksi tuloksi. Näytelmäkirjailijoita on
hallituksen pandemiarajoitteet kurittaneet kovalla kädellä sillä useissa teattereissa
näytelmäkirjailijat saavat tulonsa vain tekijänoikeuskorvauksina jotka pohjauvat teatterin
lipputuloihin.
Hallituksen asettamien tiukkojen koronarajoitteiden vuoksi on monet teatterit,
ulkoilmanäyttämöt ja nukketeatterit joutuneet sulkemaan ovensa jolloin näytelmäkirjailijat,
freelancerit sekä muut ketjujatkumossa olevat henkilöstöt jääneet ilman töitä ja yleisö
ilman sen tarvitsemaa kulttuuria.
Pandemiarajoitteista johtuva kulttuurikatastrofi tulee tulevaisuudessa varmasti näkymään
myös lisääntyneinä sote-palveluiden tarpeina jolloin kuntien päättäjien on priorisoitava
valtion antamia avustuksia sinne missä niitä kipeästi tarvitaan. Kulttuuripuoli kaikkinensa
on yhteiskunnallisesti merkittävä kohdealue joka ei saa jäädä vaille tukitoimia.
Kuvassa Nina J. Hedkrok
Foto: Veli- Pekka Väisänen.
Nina J. Hedkrok,
Musiikkituottaja, Turvallisuuskouluttaja
Helsinki
