Junan tuomat.
”Rautateiden rakentaminen alkoi Suomessa suhteellisen myöhään. Ensimmäinen rataosuus avattiin 31. tammikuuta 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välillä; tästä muodostui myöhemmin Suomen päärata.”
Tästä alkoi käsite ”junantuomat”. Helsinki niemenkärjessä oli enemmistöltään ruotsinkielistä 1862 asti ja tämä tarkoitti ”junantuomille” suomenkielisille jotka tulivat suomenkielisiltä alueilta että heidän oli opittava jollain tavalla ruotsia koska se oli pitkän sillan takana olevien tehtaitten työpaikka- ja asumisympäristön enemmistökieli. Tehtaissa ja sen ympäristössä (Pitkän sillan pohjoispuolella ja silloin myös lyhyempi Pikkusilta eli Sipoonsilta oli vielä olemassa) syntyi stadin slangi. A-päätteet johtui siitä että Helsingissä oli jo silloin ruotsinkielinen slangi joka oli esimerkiksi Sörnäs (Södernäs) josta muodostui ruotsinkielisten slangissa Sörckan ja Tölickan josta kehittyi stadin slangissa ensin Sörkka ja Tölikka pudottaen -n kirjaimen pois. Myöhemmin tämä ruotsinkielinen a-pääte muuttui pikkuhiljaa suomenkielisten stadilaisten suussa ä-päätteeksi, Sörkäksi ja Tölikäksi koska niin se kieli muuttuu. Mutta vasta aika hiljattain, siksi molemmat versiot vielä käytössä taistellen keskenään edelleen tasavertaisesti ykköspaikasta. Niin kuin nykyään näköjään p,g,b, ja k kirjaimet taistelevat olemassaolostaan yrittäen vääntäytyen vakiintua stadin slangisanoissa. Aika menestyksekkäästikin.
Ennen junanradan rakentamista tehtaat vetivät Helsinkiin enimmäkseen ruotsinkielisiä Helsingin ruotsinkielisiltä lähikunnilta. Esimerkiksi kadun nimet Helsingissä oli alkujaan vain ruotsin kielellä.
Päätelmä: Voisimmeko siis alkaa viettää ”junantuomien” päivää 31.1 koska heidän ansiostaan stadin slangi syntyi?
