Ihmiset ovat pilanneet maan ja aiheuttaneet omilla teoillaan saasteita
ja ilmaston muutoksen maailmaan ja näyttää siltä ettei lopullista tuhoa
voida estää, vai voidaanko. No ei tietenkään voida estää, mutta onko
ihmiskunnalla tulevaisuutta. Nyt näyttää siltä että on. Nasa on löytänyt
uuden Eksoplaneetan, maan kokoisen ja mahdollisesti myös sellaisen missä
ihminen voisi asua ja se on myös tosi lähellä…vain 100 valovuotta..ei oo
matka eikä mikään. Tuollaisen 100 valovuotta hönkäisee menemään alta
aika yksikön, vai mitä?? Valovuosi on matka minkä valo kulkee vuodessa
eli noin 9,46 biljoonaa kilometriä, kun valon nopeus on noin 300000
kilometriä sekunnissa. Siis meillä ei ole mitään hätää, ihmiskunta voi
siirtyä uudelle planeetalle ja jatkaa siellä tuhotöitään, kaivaen,
pumpaten ja muuten tuhoten ja saastuttaen senkin planeetan samanlailla
kun maankin…. Mutta onneksi emme voi, on hienoa että avaruudessa matkat
ovat niin suunnattoman suuria ettei ihminen tule koskaan saavuttamaan
niitä, kun lähin tähtikin maasta on 4,27 valovuoden päässä. Tosin lähin
tähti on Aurinko ja tuo seuraavaksi lähin tähti on Proxima Centauri joka
on 270000 kertaa kauempana kuin Aurinkomme eli tuo 4,27 valovuotta.
Miksi sitten kirjoitan tälläisestä aiheesta, no siksi että ihminen
pysähtyisi ajattelemaan, miten suunnattomassa maailmankaikkeudessa
elämme. Eräässä Science lehdessä kerrottiin galaksista joka on niinkin
kaukana, että valo on kulkenut maahan 12,4 miljardia vuotta. Meidän
landelle oli 165 kilsaa, joten ei paljoo voi verrata avaruuden
suunnattomiin mittoihin. Olisi kyllä kliffaa saada joskus tietää miksi
maailmankaikkeus pitää olla niin järkyttävän iso. Muistan skidinä ku
funtsittiin että, avaruus ei lopu koskaan ja silloin jo tuli ajatukselle
sellainen stoppi ettei avaruutta voi koskaan tsennaa. Tunnemme avaruutta
tässä meidän ”kulmilla” eli nää meitä lähimmät planeetat, marsii,
jupiterii, veenusta, saturnusta, kuuta, aurinkoo, se on vähän niinku
stadissa tsennaa missä on eduskuntatalo mut ei tsennaa missä on eltsun
”kuolemankurva”, no ehkä toi oli huono vertaus, tarkoitan sitä että
avaruutta on tutkittu enemmän kun omaa planeetaamme, mitä tiedämme
merien elämästä, emme kovinkaan paljon..Olisi hyvä keskittyä oman
planeetan tutkimiseen ja selvittää esimerkisi, millaista elämää on
merissä 5 kilometrin syvyydessä. Täytyy kuitenkin muistaa että kaikki
maailmankaikkeudessa on syntynyt tyhjästä, ja elämä maapallolle
alkuliemestä sattumalta, no tuon voi uskoa kuka haluaa, kevättä
odotellessa.
Kirjoitti Orkki