Oodi Stadin legendaarisimmalle yögrillille
Kun pizzeriat ja kebabmestat alkoivat levitä Stadiimme 1980-luvulla, povasivat sivistyneet besserwisserit nakkikiskoille trabelsseja. Tämä bättre folke tuuletti samalla sitä, että snadit nekkaukset jonoissa saadaan lopetettua. Nyyat tavat breikkasivatkin Stadissa, mutta onneksi niistä ei ollut snagareiden killlereiksi. Vaikka duunimestoille alkoi tulla lounasvariaatoiksi pizzeerioita, niin kveltsun pimeressä jengiä taas hiukoi. Varsinkin kun noustiin dösistä ulos himalähiöön, missä se tuttu snagarikiska jo staijaskin venaten asiakkaista skruudaamaan ja stikkaamaan huulta tutun kliffan kiskatädin kanssa.
2000-luvulla pikaruokamestoja oli tarjolla jo joka puolella Stadia ja snagareidenkin oli pakko alkaa blisaa itseään. Yksi buleista onnistujista oli ja on Jaskan grilli, joka staijaa Eduskuntatalon huudeilla Tölikassa. Omistajayrittäjä Aliisa Karhumäki hiffas jo 28 vuotta sitten, mihin panostaa. Hän alkoi pyörittää grilliä, johon oli suorat katsekontaktit niin Bottalta, Urkinbubista kuin Eduskuntatalostakin. Tätä legendaarista yögrilliä ei tartte stadilaisille esitellä. Ja maailmalla se on päässyt mm. Anthony Bourdainin safkaproggikseen ja New York Timesiin. Aliisa sai annokset blisaamaan itse itseään. Hän nimesi tuotteitaan asiakkaiden, viihdeartistien, poliitikkojen ja ajankohtaisilmiöiden mukaan. Tarjolla on mm. Parlamentaarikkoa, velvoitetyöllistettyä, Fagotin skulaajaa, Timo Soinia, Kansalaista (Tapani Kansa), Pientä unelmaa (Charles Plogman). Illan erikoista (Ilkka Vainio), Tarja Halosta, Lipposen leipää, Olen suomalainen (Kari Tapio), Allisan herkku (omistaja itse) jne. Simpelisti bamlattuna ruuhkis on yön snadeilla timmoilla. Asiakkaat nauttivat safkasta ja smailaavat sen nimelle. Stadilaisia skriinattaa myös se, että silmäätekevät ehdottavat Aliisalle suoraan omaa nimikkoannostaan. Siinäkin 80-vuotias Aliisa on nokkela. Kun esim, Mikko Pesälä siirtyi mepiksi, vekslattiin annoksen nimi Euro Pesäläksi.
Me stadilaiset saamme olla polleita Jaskan Grillistä. Respektit Aliisa Karhumäelle.
Skrivas ja fotas Ari Wiskari