Hedari | pääkirjoitus

Näin kevään korvilla, kun katselee ulos ja näkee kuinka räystäistä vesipisarat tippuu niin

jotenkin mieli lepää. Tietenkin kun on eläkeellä on aikaa makoilla sohvalla ja tarkkailla

mitä ulkona ja luonnossa tapahtuu. No tapahtuu sitä muuallakin. Tässä nyt viimeaikoina

on ollut tapetilla huumeet ja ihmisten hyväksikäyttö, nolaamiset ja nöyryytykset. Minä en

halua mitenkään tuomita ketään, mutta olen huomannut että monien ihmisten elämä on

mennyt totaalisesti uusiksi. Tuntuu siltä kun kaikki salat ihmisistä tulisivat ”kaapista” ulos.

Kun ihminen joutuu julkisuuden pyörittämäksi, omaa syytään tai tahtomattaan, laittaa se

kyllä elämän aina jollainlailla sekaisin. Ihminen voi menettää työnsä ja sen myötä toimeen

tulonsa ja jäädä ikään kuin tyhjän päälle, silloin kyllä punnitaan ystävät. On niin helppoa

tuomita lähimmäinen ja yhtyä suureen syyttävään joukkoon, jos sanot puolustavaa sanaa

jonkun puolesta, olet nopeasti myös syytösten alla. Täytyy muistaa että ihmisiä me kaikki

ollaan erehtyväisiä ja horjuvia. Sanotaan että valta turmelee, jos ei ole valtaa pitäisi olla

turmeltumaton, no ei kai? Aikuisena olo ei ole aina kivaa. Lapsena ei tiennyt kaikista

maailman pahuuksista, nyt ne tunkee kaikkialle. Tuntuu että nykyajan lapset ovat tosi

vahvoja, tää nykyaika on vaan niin paha, vai tuntuuko siltä vaan. Meikäläisestä on kait

helpompi tuomita kuin ymmärtää, ei taida huomata malkaa omassa silmässä. No onneksi

on ollut muutakin puuhaa kuin jukisten töppäilyt. Oman auton katsastus näin kevään

korvilla. Onneksi on vanha auto, eikä mikään uutuus, jonka korjaus hoituu vain merkki

korjaamossa ja lasku on sitten sen mukainen. Nykyäänhän katsastus konttori ei ole enää

sellainen ”kamalapaikka” mitä se oli ennenmuinoin. Muistan kerran kun menin joskus

nuoruudessa katsastamaan autoa ja kaveri oli mukana. Katsastus oli silloin Hakuninmaalla

ja vähän ennen kuin ajoin auton katsastusovista halliin kaveri heitti röökinnatsan ikkunasta

pihalle. Kun sitten astuin autosta ulos paperien kanssa, katsastusmies sanoi: Eikös autossa

ole tuhkakuppia, sanoin että on, siihin ukko että miksi sit sun kaveri heitti natsan pihalle?

No, kaveri meni ja haki natsan pihalta ja tuli ukon eteen ja sanoi onko nyt hyvä? Näin

katsastusukon naamasta ettei tykänny hyvää ja sanoin kaverille että, usko vaan niin kyllä

jotain vikaa löytyy…. Ja niin löytyi, ukko löi ruuvari molemmista takalokarista oven

vierestä läpi ja sanoi on vähän lahoo… Katoin monttu auki, kun hokasin että ehjästä

pellistä löi reijät… No ajeltiin tutulle autokorjaamolle ja sanoin että hitsaa noihin reikä

kohtiin 2 millin plootut, korjaaja sanoi että kyllä ohuempikin riittää, sanoin että ei riitä

paa vaan paksuapeltii. Niin reikien kohille hitsattiin 2 millin plootuu ja menin uusinta

katsastukseen ja katsastusukko sano että olisi noihin ohuempikin riittänny, sanoi että ei

olisi ku edellinen katsastusukko löi ehjästä pellistä läpi niin halusin varmistaa ettei enää

lyö….ja ei lyöty, katsastusmies löi hymyillen paperiin hyväksytty leiman. Viime viikon

loppu oli kliffa ku noi kylän skidit kävi virpomassa ja palkaksi niille annetiin suklaata.

Että on se kiva että välillä on kliffaakin, niin ei tarvi olla huolissaan.

Teksti: Orvo Levonniemi

Kategoria(t): Arkisto. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *