Viihde tarvitsee sordiinon sijaan muutosta. Kertatuki ei poista alan todellisia ongelmia. Esim. levybisnes saa jo tarpeitaan enemmän julkista tukea, mutta hyöty valuu ulkomaille.
Elitistinen rakenne ruokkii ulkomaisten levy-yhtiöiden taloutta ja vain muutamaa esiintyvää artistia. Kymmeniä tuhansia alan osaajia on tyhjän päällä.
Pohja putosi jo 80-luvulla, kun CD:lle ennustettu kasvu herätti maailman suurpääomat. Valloitussotien tavoin tämäkin käynnistyi uhraamalla totuus.
90-luvun levymyyntiä ei syönyt radiosoitto, piratismi, kotikopiointi, myymälä- yms. julkinen kuuntelu, vaan uuden isännän tarve hallita ja lisätä työlleen lainsuojaa.
CD myynti ei kasvanut, vaan eli laitekannan kasvun varassa, kunnes 2002 alkoi alamäki. Ulkomainen pääoma ei tuonut artisteille resursseja, vaan potkut.
Tekijänoikeuksien arvoa ryhdyttiin lisäämään pidentämällä levy-yhtiöiden monopolisuojaa. Ei kai kukaan enää väitä sen tuoneen etuja tekijöille?
2008 julkaistu ”CD eli viimeisen joulunsa” -tutkimus sai kaupan ajamaan itseltään alas satojen miljoonien vuosimyynnin.
Hyllyihin jäi vain kärkituotteet, joiden ostajat olivat siirtyneet Spotify-kuunteluun. Ennuste toteutti itsensä.
”Väitteet on suunniteltava tyhmimmän kadunmiehen käsityskyvyn mukaan, ja kun kerrot valheen, kerro iso ja pysy siinä. Kun kerrot sen tarpeeksi monta kertaa, siitä tulee totta” (Joseph Goebbels)
Demokratiassa kadunmies voi valita viisaammat päättämään puolestaan. Entä jos kaikki syövät samaa pajunköyttä?
Oikeus työhön ja elinkeinon yhdenvertaisuuteen on perustuslaillinen. Vastuuta ei voi delegoida alaspäin duunareiden kärsittäväksi.
Kaikki mokasivat. Levyjätitkin saivat vain kuorrutuksen koko kakusta ja muut jäivät kokonaan osattomiksi.
Syyttely ei auta! Virhe korjaantuu yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus palauttamalla.
Nykyinen tuki- ja rahoituspolitiikka on kohdistettava todelliseen tekemiseen, eikä vain niille, jotka osaavat ”jalostaa” parhaat hakemukset.
Yksi hyvin brändätty artisti toimivilla markkinoilla luo jopa sadan miljoonan euron vaikuttamistalouden. Sata uutta täyttää sen vajeen, jota Suomella on vertailussa EU:n luovien alojen keskiarvoon.
Poptori Oy
Erkki Puumalainen
toimitusjohtaja
Taustaa:
Empiria- ja tilastotietoa: Petrus Schroderus menestys vahvisti CD -kysynnän. Uusin Spotify -tilasto kertoo hänen menestyksensä toteutuu myös suoratoistossa.
Kolmossija näet muuttuu ykköseksi, kun huomioi, että Torikalla on yli nelinkertainen määrä teoksia ja Hynnisellä reilusti enemmän.
Maanantaina näiden kolmen taiteilijan jotain kappaletta kuunteli vain 1 232 ihmistä. Ennätyspäivinä luku voi nousta 5 000:een. Maanantai toi levy-yhtiöile yhteensä n.12€ ja artistellle alle euron.
Ts. iskelmä ja vakava musiikki tavoittaa vasta alle prosentin yleisöstään suoratoistossa. Hoidetaanko vaje tuilla vai kotimaisella kehitystyöllä?