Ei oo iisii, ku födaa kundiks. Beibigiltsii lellitään jo heti Kätiksellä. Sille roudataan nallee, possuu ja kasapäin pinkkii kledjuu lahjaks. Tää buli vierailijajengiki riehaantuu ja sit kutsuu sitä muka, joksi snadiks prinsseksaks.
Sit ku se typy, on roudattu himaan ja se päästää snadinki vinkasun, mutsi ja faija ryysii hinkuna, tuuppaan sille lohtuu. Sit jos sillä ois skäfästikki fleduu, sille duunataan söde, keltanen rusetti. Ku taas kundipiltti, se saa kirkuu fessi punasena jelppii, jos vaikka se potee tota kolikkii, niin faija vaan karjuu, et naama umpeen jannu, kundit ei spiidaa.
Sit ku starttaa toi skole, niin ekaa ja tokaa luokkaa, dominoi yleensä toi leidimaikka. Tää ope, on yleensä joku turhautunu, skloddeja syvästi inhoova tantta. Sen mottona staijaa, et jos luokassa sattuiski jotain feeluu, niin kundit on aina sen draaman rofeja.
Sit ku skolejengi viettää välkkärii pitskulla, niin gimmat pomppii barbii keskenään. Kundi taas joutuu vängälläki fragiksiin, ku sen tarttee tsögaa mainetta ja rispektii, styrkkana kundina.
Sit kundit skulas pajatsoo. Tää pajatso oli snadi, sinikantinen vihko, jonka sivut taitettiin, ja fritsut jemmatiin sinne ineen. Sit raotettiin snadisti tätä pajatsoo kafruille ja kaveerattiin, et mulla on vaan pari kassaa. Idis oli, et tällai treenattiin bytsgaa fritsuja ja jos oliki fitti tsägä, ku avattiin tää taiteltu sivu ja siinä luki, et kassa, sä menetit sen, sun bytskattavan fritsus. Monta kertaa huijattiin ja pajatsossa staijas neljäki kassaa. Mut, kundihan ei saanu spiidaa?
Sit kundit starttas skulaan fudista ja lätkää. Födas stressii, ku treenas skulaa itteään vakkariks jengin kokoonpanoon. Sit jos faijaki vielä venas hinkuna, kundin karriäärii tossa sporttiksessa. Mut sit joka eedenissä vaklaa kyy.
Monen kundin into kehittyy futaajana, feidas vähitellen, ku nää gimmat tunki, viekkaudella ja vääryydellä meggeen, jannujen eloon. Kundit hiffas, et kantsuuki jättää treenejä väliin, ku giltsi räpytteli sen feikkiripsii ja veti jurkkaa, et tää lovestoori onki hintsuilla, jos kundi hikipinkona vaan treenaa.
Mut, oisko sittenkään, ollu kundin elo nastaa, ilman näitä södejä sydänkäpysii, näitä friiduja. Eiks jehna.
Teksti: Jaakko Koroma