Varmalla joku vieläki funtsii tätä draamaa, ku joutu bluggaan, bulin kundin nyyhkystoorii, pari päivää sitten. Tän helvetin kerissin päärooliihan skulas, yks hiilenmusta reititin, näitä tän sukupolven juitsuja.
Vikisin, miten jo snadisti kuuppa himmeenä, luudasin mun himan ja Stadi Elisan handeleiden välii. Oli kontaktiongelmia tän fitin mustan möhkäleen ja meitsin läppärin, yhteiselossa. Ainaski viis kuus, eri diiliblisarii Elisassa, treenas fiksaa näitä tän reitittimen nettisuhdeongelmii.
Joskus ollaan kundien kera todettu, et näitä nykyfiuden motteja, on ihan turha treenaa jakkarilla meisselillä tai rautalangalla, kursii ja harsii kokoon. Tää on kuulkaa frendit, nykyään noi pilviveikot, ku handlaa, nää kaarojen remppaduunit.
Mut hiffasin, et vielä on rautalangallaki roolii. No, ku meitsi sit finaalissa, funtsi jo stikkaa nartsaa, ton kurkihirren yli, niin joku ehdotti, et on joku helvetin Oma Guru-juitsu. Starttihinta 35€/varttitimma. Meitsi sit intona skulaan pikavippibyroohon, snadii lainaa anoon. Fyrkat tilille ja viivana vaivaan tätä Guruu.
Tää pilvitietouden tohtori, sit väänsi, tästä rautalangasta mulle oppii. Öpnaa tän rintintinin botnekansi. Hiffaat vasemmassa kulmassa snadin holen, väännä sit klemmari suoraks, tökkää se tähän snadiin, mustaan aukkoon, anna olla kymmenen sekkaa botnessa ja simsalabim, reititin skulaa. Tätä kuulemma kutsutaan reestartiks, kliffa tutustuu.
Oli ihan nastaa, rullaa tää nartsa takas keräks, sen kurkihirren ympäriltä, venaan jotain nyyaa, Atlantin syvyistä epätoivoo, näitten nykyreleiden maailmassa. Eiks jehna.
Teksti: Jaakko Koroma