Dallasin Tölikässä mun rakasta himagartsaa. Aina vieläki jaksan muistella sitä kliffaa ja iisii eloo siellä. Vaikka melkein kaikki näistä tutuista hahmoista on jo jengistä veks, en heitä varmalla koskaan unohda.
Ku meitsi oli snadi kundi niin Sammongartsa kasissa budjas ihme jengii. No, ekaks tietty me. Faija mutsi, systeri, broidi ja mä. Naapurissa Kaitsu, Olli ja Tytti. Niitten veskin dörtsi staijas aina posessa, ku nää rotat oli skruudannu sementtiin pari holee ja ne nakertajat ois muuten päässy riehuun niitten himassa.
Ekassa kerroksessa staijas vielä yks eronnu feikkiblondi muija snadin friidunsa kera. Joskus niillä budjas kans yks kuubalainen bongokundi, joka treenas skulaa rumbaa ja bossanovaa nonarina koko päivän. Raban jengillä starttas kyl välillä hermo brakaan tän Tihuaana boyn kera. Sit vielä eleli ekassa tän hösen tsilari, tää starbu oliki sit meidän raban stand up koomikko. Repertuaari oli kyl skäfän hintsu, ku ei siltä koskaan muuta muijille lohjennu ku et ”jos mä piffaan sut leffaan, niin saaks mä puffaa sua peffaan”. Funtsitkaa ny tätä joka helvetin päivä.
Tokas kertsissä budjas Ruuhosen Masan perhe, mun vieläki hyvä frendi ja. Turusen eukko sen jäbän kanssa, aina mörkki ilme fasaadissa. Tää donna roudas sen selässä ihme puutselii, jolla se sit roudas tiilistebuja, ku Kauppista bygattiin. Se oli muijien raakaa duunii. Muurarit senku hoputti, et donnat hei snadisti lisää vauhtia, kama kuivuu ja urakka kusee.
Kolmannessa staijas kaks sisarrusta, ne oli ku jostain tän Tsehovin draamasta, aina kostuumi kondiksessa ja aina vieno smaili feississä. Ei ne ikuna kyl mitään meille bamlannu. Samassa kerroksessa oli yks köökin dörtsi bulille lukaalille jonka oikee raba staijas Meklu 17 puolella. Tätä dörtsi sit tän lukaalin betre folkin piika ainoona ihan joskus käytti. Me kundit joskus hakattiin tätä dörree ja sieltä kuulu naisen ääni, vem ee de, vem ee de. Ei me koskaan sit oikeesti hifattu, et kuka tää onneton, studaava inehmo siellä oli.
Viidennessä budjas yks Sepi ja sen fämili. Sen faija veivas lukkohandelii ku se oli lukkoseppä. Sit joskus myöhemmin tää Sepin faija kaappas jonkun sekurity bisneksen itelleen ku sen kimppaosakas joutu lusiin jostain verojuitsuista. Tää Sepi oli meitä muita kundeja pari vuotta bulimpi. Snadisti hämy hemmo. Sillä oli skegluu, stilettii ja pamppuu. Sit tää dorka, sai jostain slumpattuu Naganin, slobon handureflun.
Sit, ku tän Sepin faijalla oli sen 50-vuotisbailut ja niitten kämppä täynnä festijenggii. Niin tällä Sepillä joku hirtti pollassa. Se vaan dallas sen faijan luo ja skotas sitä kuuppaan. Faija putos niitten olkkarin lattialle. Sepi kuulemma kaveeras vieraille vaan, et tällasta joskus himassaki voi sattuu. Sorry. Pani Naganin piipun otsaansa ja skotas.
Niin ku kaikki varmalla bonjaa, meidän rabassa oli snadisti kuhinaa, ku tää juhlajenggi spurttas gartsalle. Tuli tsirraa ja skoudebilikaa. No, tää Sepin faija kyl sit lasaretissa tuli kondikseen. Mut Sepii tuli sit roudaan, noi hiljaset Monosen kundit tummissaan.
Kuudennessa eleli yks vanha täti, jonka kaikki Tölikän jenggistä ja muualaki Stadissa varmalla joteski tsennas. Sillä oli aina musta kaapu yllä ja valkoset tennarit klabbeissa ku se dallas Stadin gartsoja. Lisäks sillä oli musta sontsa, jota se piti aina öpnattuna, oli sää mikä vaan. Sit myöhemmin se alko duunaan sitä sen sontsaa sillai suppuun, et sen pää ja olkapäätki oli sen sontsan sisällä. Se studas säteilyy. Mutsi usein bamlas sen kera ja kaveeras meille, et olkaa sille lempeitä, se on ihan OK.
Mun himaraban dörtsi ja meidän ikkunat. Tää sontsatäti oli tuttu näky silloin.
Teksti Jaakko Koroma Kuva ?