Käppäilemme Arskan kanssa aamuisin vilkasta Mäkelänkatua pitkin handu handussa Pasilan toimintakeskukseen. Esteettömässä, 26-paikkaisessa mestassa työskentelee yhdeksän ohjaajaa. Heidän apunaan on alan opiskelijoita. Toiminnan tavoitteena on tukea kävijöiden aikuisuutta, omatoimisuutta, osallisuutta ja itsenäisyyttä.
28-vuotias Arska on ollut Stadin ylläpitämän vammaispalvelun käyttäjänä jo 10 vuotta. Hän tykkää Pasilasta ja kokee olevansa sen, hoitsuista ja vammaisista ihmisistä koostuvan, yhteisön täysvaltainen ja pidetty jäsen. Hän käy viitenä päivänä viikossa paikassa. Kerran viikossa hän esittää vuorollaan oman ryhmänsä aamuinfossa ohjattuna kuvien ja tukiviittomien avulla, mikä viikonpäivä, kuukausi ja päivämäärä on sekä selvittää päivän työnjaon. Päivät toimintakeskuksessa ovat strukturoituja ja huomioituja kunkin vammaisen ihmisen tarpeiden ja toimintakyvyn mukaan.
Arska aloittaa Pasilassa yhdeksän maissa aamulla. Ensin hän vaihtaa duunikuteet ylleen ja käy kippaamassa lasin vodaa. Sen jälkeen hän siirtyy omien duuniensa pariin. Aamulla hän pistää pyykit masiinaan, ripustaa ne kuivumaan ja lajittelee ne. Hän oppinut työnsä tekemällä oppien. Arskan työskentely tapahtuu valvottuna. Hän viihtyy parhaiten pienryhmässä tai yksikseen. Henkilökunnan mukaan kundilta löytyy vastuuta tekemisissään.
Tämän jälkeen Arska järjestelee paperisilppurihuonetta kondikseen ja silppuaa papruja. Monesta tällainen duuni olisi tylsää, mutta tämän kundin mielestä se on nastaa puuhaa. Siinä näkee työnsä tulokset. Kaikenlaiset härvelit ja mosat kiinnostavat häntä. Hän pysyy näiden puuhien parissa neljänä päivänä lounaaseen asti. Perjantaina ulkoillaan. Arska työntää pyörätuolilla yhtä kaveriaan. Homma sujuu hyvin, ja hän on huolehtivainen jeesattavastaan. Kundi tienaa työosuusrahana liksaa duuneistaan 4,5 euroa päivässä. En usko Arska pahoittavan mieltään, jos Stadi maksaisi reilummin.
Lounastauon jälkeen Arska kuuntelee yksin YouTubesta Virran Olaa. Päiväsumpin juotuaan hän osallistuu omassa ryhmässään paperiarkkien taittohommiin, jotta niitä olisi helpompi käsitellä silppurissa. Keskittyminen tuottaa Arskalle ajoittain ongelmia, koska hänen kykynsä keskittyä on melko häiriöaltista. Hänelle järjestetään tarvittaessa levottomuuden vuoksi ennen himaan roudaamista valkoisessa huoneessa snadi rentoutushetki.
Keskiviikkoisin Arskan henkilökohtainen avustaja hakee kundin Pasilasta kahdelta ja vie tämän rumpuja skulaamaan Kulosaaressa toimivaan musiikkikoulu Resonaariin. Paluumatkalla kundit pistäytyvät usein vetämään pöperöä huuleen jossain ruokamestassa. Sunnuntaisin he käyvät kimpassa Mäkelänrinteessä tsimmaamassa ja bastussa sekä sen jälkeen vielä safkaamassa.
Faija hakee Arskan neljänä päivänä viikossa ennen kolmea himaan. He kävelevät tuttua Mäkelänkatua pitkin ja tsiigailevat, kuinka dösät, sporat, taksit ja bilikat vilistelevät kartsalla. Faija kysyy: Minne dösä 615 menee? Arska viittoo suhisten lentokentälle. Entä seiska? Arska vastaa: Venerannaan.
Matti Laitinen
22.3.2019