Kuva: Jaakko Koroma
Aika kliffa funtsii, mut suurin osa, mun luokkakafruista Lapparin kansiksessa, venas ihan intona kesistä, ku ne pääsis flyttaan landelle. Yleensä jonkun landesukulaisen huusholliin. Aika harvan fämilillä, oli silloin omaa punasta tupaa ja pottumaata. Ja vaik ois ollukki, niin yleensä mudet ja faijat nautti snadii, parin vekan kesistä, et ei se ois kuiteskaan jelppiny koko kesänviettoo skloddeilla.
Mun faijan mude budjas Åbun Halisissa, ton Halisten kosken tienoilla. Se oli sit monta vuotta meitsin kesishima. Siinä mummun torpan vieressä, budjas liuta mun ikäsii kundeja. Skulattiin fudista, metskattiin ihme fisuja siitä koskesta.
Pitskukafrut välillä snadisti stikkas symffii, ku flyttasin takas syksyllä himaan ja toi Turun murre oli jo skäfästi tarttunu, kesiksen aikana landella. Mun systeri ja broidi, joutu kituun niitten kesät, yleensä kesäsiirtolassa. Vikaks Rastilassa, Vuosaaressa.
Sit koitti se ikä, ku starttas toi landellehinku häippästä meitsiltäki. Jotkut mun pitskufrendit, kuiteski puolväkisin roudattiin vielä niitten landelle, mut aina vaan bulimpi jengi meistä, sai staijaa kesikset Stadissa. Skulattiin fudista Väiskin kentsulla ja tsimmattiin Hietsussa.
Sit, ku skolet oli monilta jo käyty ja duunielo starttas, niin medän jengi alko häippäseen viikonloppusin busalla Takkulan Valklammelle. Alettiin snadisti braisaan ton brenin kera ja födas sit vähitellen, se snadi ujo into, noita friidujaki kohtaan.
Oon usein, nyt vanhemmiten funtsinu, et vaikka mun kafrupiiri vieläki, on tölikkäläisii giltsejä ja kundeja, niin helvetin moni viettää niitten eläke-eloo landella, sen ajan ainaski, ku toi lämpö siellä hellii. Oisko tää kaipuu, tohon lande-eloon, perua niistä skloddina vietetyistä kesiksistä? Stadi on aina Stadi, mut on noi kesisaamut landellaki, gutaa aikaa.
Tän foton hahmot on jo startannu snadisti feidaan. Tää on se mun kesismesta Turun Halisissa. Mummun torppa. Meitsin faija ja sen kaksoisbroidi, staijaa niitten mutsin ja fatsin vieressä. Sit pari renkii ja piikaa. Niillä oli kans hommissa yks muonamies. Oon nyt vasta hiffannu, et tää nimitys muonamies meinaaki, et kundi parka, oli niillä duunissa safkaliksalla.
Teksti: Jaakko Koroma
