Aika jännää toi assosiaatioketjun skulaus. Dallasin äsken leppeess gesisblosiksess ku jossain lähellä donas ilmaboltsi. Ja siit lähti aatos laukkaa tota assosiaatioketjuu. Ilman muuta sen donan yhdisti äskeisiin bulimpii jysäyksii stadiss ku naapuri järkkäs omia ilotulituksiaa kapitaliasteill, niitähä tietty stadi oli täys.
Sotatulos oli toka sija ja takasimeno rauhanduuneihi oli alussaa. Oli just tän kaltane aamu ku tänää, himass oli fönsteri auki, jengi yökledjuiss ja stadi hiljane niinku stadi pyhäaamuna nyt voi olla. Ja äkkiä kuulu helvetinmoine jysäys. Jumalauta, ei kai slobo alottanut flaidikses uutta erää, oli eka ajatus. Mutt se hiljasuus jatku vaan – yks jysäys oli kaikki.
Sen jysäykse täyty tulla sen verran lähelt ett oli pakko lähtee tsiigaan. Äkkiä gartsalle – kaikki ihan plägää kumpaaki suuntaa. Luudasin Hesarin höörnaan ja jees, vasemmalla oli jo pari tyyppi siin Hesari 14 edess , Karjakunnan lihahandelin ja papruhandelin välise dörtsiaukeen gartsarajall. Dallasin lähemmäs ja raadonkappaleit oli joka puolell, yks käsivarsi oli flygannu gartsan yli. Sinivuokot tuli siin samass ja alko hätistää jengii kauemmas.
Joku ties kertoo ett se oli ollu Saksan-Ville, joka oli jysäyttänyt dynaripötköill ittensä. Se oli istunu siin jalat gartsan puolell ja sanonu vaan ett nyt Saksan-Ville lähtee taivaasee. Tiä sitt pääsikö mutt pääsylippu ainaki oli ekaluokkaa. Lähdin dallaan takasi himaan, molempien handelien ovilasit oli säpäleinä ja Villen palasia joka puolell. Funtsasin siin dallatess ett on siin handelien jengeill roisi duuni duuniin tulless, siin ei pikku siivouksell pärjää.
Kyll siin Hesarin ja Vasiksen väliss oli ehtiny koko elämän kirjon nähdä, lestii stikattii, skragattii, hukarit ja flindat heilu ja maijat kulki tiheemmäs ku taksit, ne harvat joit yleensä oli. Ja huippuna Saksan-Ville. Mutt kaike kaikkiaa se oli gutaa mestaa budjaa, redii stadilaist perusjengii. Mikää ei myöhemmi o päässy yllättämää, Flemari anto gutat eväät koko iäks.
Teksti: Anntti Hanelius