Millaista Stadia suunnitellaan?
Perjantain Hesari oli haastatellut Pariisissa bunkkaavaa ja siellä duunissa olevaa suomalaista arkkitehtia Pekka Littowia Stadin uusista byggausmestoista, lähinnä Keski-Pasilasta ja Kalasatamasta. Snögeä tuli stuugaan.
”Stadissa on unohdettu mittakaava, valtaisaa kauppakeskusta sovitetaan maailman metropoleihin verrattuna aika pieneen kaupunkiin”, pudotteli Littow haastattelussa. Arkkitehdin mukaan buli shoppausentteri imee katuelämän laajalta alueelta pois.
Finskisuunnittelija sanoi, että Pasilan kadut pysyvät autioina iltaisin kun katutasoon ei ilmesty kahviloita ja muita palveluja. Torneissa budjaavat ihmiset ajavat hissillä kauppakeskukseen tai alas parkkihalliin ja biligalla duuniin. ”Kävelijät karttavat epäviihtyisiä kansikatuja, joiden varrella ei ole mitään tarjolla”, paukutteli arvostelija.
Havainnekuva Keski-Pasilaan nousevasta Tripla-keskuksesta. Kuva: YIT
On hyvä kun Stadin kehityksestä ja tulevaisuudesta bamlataan vilkkaasti. Useat mielipiteet ovat tarpeen kun Helsinkiä uudistetaan.
Valitettavasti tässä tapauksessa tavara on jo byyseissä. Plaanit Keski-Pasilasta ja Kalasatamasta ovat pitkällä, kaivinkoneet jyräväät jo. Mutta arkkitehti halusi herättää meidät hiffaamaan, että älkää tehkö samoja virheitä mitä on tehty muuallakin. Ei kaupungin kasvaminen pysähdy Kalasataman tornitaloihin.
Stadista sopii olla montaa mieltä, sillä Helsinki on kasvamassa ympärysalueineen miljoonan asukkaan kerhoon. Ihan niin pieni vaikuttaja se ei enää ole, kuin arkkitehti Littow sanoo. Stadi kasvaa ja uudet stadilaiset tarvitsevat uusia himoja. Ylöspäin pitää bygata, koska se on ekologista duunata tiivistä kaupunkia. Mutta onko uusien talojen oltava välttämättä yli 100 metriä korkeita?
Littow on siinä oikeassa, että kaupunki elää katutasossa. Siellä ovat handelit, kuppilat ja pubit. Ilman elävää katutilaa stadi kuin stadi on aika kuollut mesta.
Olli Havu
