Mä tsennaan sut!
Muisti – tuo oikukas aivolohko. Se oikkuilee ja temppuilee ku ikää tulee. Viime löördaagenin Emma-skiglailun jälkeen yks ja toinen funtsi aamulla: ”niitä hetkiä joita en muista en unohda milloinkaan”…
Mullaki joskus pätkii enkä muista mennä himaan. Kerran vaiffi roudas meidän eteiseen bulit mustat jätesäkit. Mä froogasin mitä mitä. Se ilmoitti ett voit alkaa samlaa sun roinaas niihin. Sä siirryt ulkoruokintaan. Sain käyttää hela mun jo kuihtuneen charmin ett se suostu peruu päätöksen.
Kesällä mun snadiserkku Harry Passas Ateenast tuli Stadiin treffaa systeriään ja tyttäriään. Skulas mulle jos dokattais borkat Hagiksen hallissa. Sovittii treffit päivällä. Harry on födannu Stadissa ja budjas ekat kakskytkuus vuotta Gammeliss kunnes läks maailmalle. Budjannu Ateenassa viimeiset kuuskytkaks vuotta. Bamlaa vielä kregun ja enkun lisäks sujuvast finskii, sveduu ja slangii.
Lasse ja snadiserkku Harry, foto: hima-albumista
Dallattii Hagiksen hallissa ja kletrattii tokaan kerrokseen. Siel törmättii tuttuihin: Kapellimestari ja trumpetisti Ossi Runne vaiffin kanssa Stadirundilla. Mä esittelin Harryn ja sanoin ett se on budjannu Stadissa nuorena. Sukunimi Passas sai Ossin hieromaan boltsii. ”Passas, Passas” Ossi hoki ”eiks se ollu joku kregu bisnesmies ja sill oli kundi?” Mä selitin tää on just se kundi. Sen systeri Harriet tsennattii julkkisfotomallina. Ossi tarkens linssejä ja tsiigas tarkemmin. Sit sen ilme kirkastu: ”MÄ TSENNAAN SUT sä kävit Polilla joraamassa ku mä skulasin siellä. Aina niin tiptop kledjut ja mirri kaulassa….”
Liikkis fiilis tsiigaa ku kaks gamlaa starbuu treffaa Stadiss yli kuudenkymmenen vuoden jälkeen. Molemmat 88 v. ja vielä tsennaa!
Lasse Liemola
