Horjuin viime lördiksenä Hagiksen tortsalle tsögaa, treffaisko jonku gamlan frendin. Tsufekudjul tsittas Kurja-Ykä, Viki Vinni, Kortti Marhonen ja Kallonkutistaja-Väiski. Aika buli poppoo oli koolla. Viki tempas naapuripöydäst pallin mulle sillä aikaa ku mä tsöbasin tsufen ja baislarin. ”Istuha persiilles, ettei ilma pillaannu!” Stikkas Viki spiidinä. ”Moi vaa hela jengille!” Mä moikkasin. Äijät murahteli kuka mitäki, moikkaukseks.
”No, mitä skurbelit horisee tänä aamuna?” Mä vedin höögerisuoran. ”Me ollaa skiaattu tota Slobon nykymeinikii.” Tokkas Väiski. ”Meinaatteks te niit Yön Susii, vai mitä?” Mä dyykkasin messii. ”Nii, ko tää Räsäskän pulju pääst nää suet portist sissää, vaik polakit ol jo stopant suslauman omil porteil.” Valisti Viki. ”Ne on saatana jotain vakoojii. Ne skaffaa koordinaatit taltee matkalta!” Innostu Kurja-Ykä. ”Älä nyt Ykä horise skeidaa. Ei niitten tarvii mitää koordinaattei tsögaa. Nehän saa joka iikka netist nykyää.” Bankkas Kortti. ”Kyl mua on snadisti snärkänny tää Haglundin Callen meininki, ku se traisaa meit sinne Natoon.” Heitti Väiski politiikkaa eldiksee.
”Kyl miekkii, soan käynt mies, ihmettelen jot kannattaaks tään minister Nappulan härnää sitä isoo karhuu tuolt itärajan takkaa. Miul ko on muistis viel niie vanhatkii metkut.” Stikkas Viki. ”Eiks se karhu oo ite härnänny hela boltsii susilaumojensa ja Ukrainan sissien kanssa?” Vääntelehti Kurja. ”Kyllä, kyllä. Mut ei noi Slobon kauppasaarrot kyl jeesaa tilannetta yhtää gutammaks. Meiän vientihandeli on jo söndrannu bulisti ja jenkit vaa haluis kiristää lisää oordiksii. Onhan ne gamloi vihollisii.” Väänsi Ykä juttuu. ”Mie en oikee luota tähän sotaminister Haakluntii. Hää ko ei oo etes armeijaa käynt mies.” Jorisi Viki, gamla soturi.
”Kyl mun miälest Calle on bamlannu suoraa tekstii stärämmin ku kukaa aikasemmist sotakanistereist.” Stikkas Kortti. ”Nii, ja olihan se aika stydi temppu stikkaa niit syvyysjytkyi sen slobojen suklarin niskaa. Ei semmosee hommaan svedupelletkää hivannu lähtee.” Innostu Kurja. ”Eihän se oo saletti, et se oli slobojen botski. Meiän sköne on nii matala, ettei siäl slobojen bulit suklarit kynttää skiglailee. Sitä paitsi, sveduil on on viis suklarii, sloboil kaks, polakeil kaks ja sakemanneil neljä botskii Itämerel.
Viime kesänä skiglaili dutsmannien yks suklari meiän skönellä.” Valisti Väiski. ”Mut eiks ne slobojen suklarit oo just rannikkovesille suunniteltui Kilo- ja Lada luokan botskei?” Mä sain froogattuu. ”Mie eppäilen et se ol tää ryhävalas ko on eksynt meijä vesil. Meiä lökäpöksyt on kaikuluotanneet tän ison vallaankörilään ja sit hyö on heitelleet niit pommiloit valasparan niskaa. Mie luulen jot siel uia koluvaa nyt umpikuuro valas ympär Itämerta.” Hörötti Viki. ”Jokuhan väitti, et ne olis duunamas jotain kuuntelulaitteit meiän luotojen rantsuihi.” Stäräs Kurja. ”Joo, ei se mikää daijuvei idis oo. Kyl nykyää kaikenlaisii riistakameroit sun muita vempaimii kynttää duunaa joka ukko. On ne nii halbiksii vermeit nykyää.” Innostu Ykä taas.
Näil jorinoilla me brennattii aamupäivä gamlojen frendien kanssa. Ja mikä oli tsitatessa, ku kevät suulberi flyysas streitisti.
Näil sitä taas mennää, funtsailee OlliBull, nakuklabbi Valkan kundi.
Julkaistu OlliBullin SLANGILÄPPÄ / PUOLIKAUPUNKIA -lehdessä nro 10/2015 / www.puolikaupunkia.fi

