Mulla oli yks isoeno, joka budjas Valkassa ja faija kävi yleensä sunnuntaisin hakkaamassa veduja sille ja sen systerille. Jälkeenpäin mä funtsin, et oliks se vaan niin falski dogu, ettei se hivannu tarttua kirveeseen. Faija oli joskus bamlannu legendaarisesta Rautalammin vaarista. Ja mä olin niin hitsin levee, ku mullakin oli sukulaisia landella. Skolessa mä jouduin flaidaamaan kun kaikkki muut oli landepaukkuja ja mä olin ainut originaali. Bamlasin vielä kaiken lisäks niin ettei kukaan snaijannu, ope mukaan lukien. No sit paljastu, et se vaari olikin Rautalammintieltä. Se oli ku litsari snadin skidin feisille. No se vaari oli ollu byggaamassa sitä ja isoeno-ja täti budjas siinä viimesessä Rautalammintien puubygessä, joka purettiin sen arvauskeskuksen tieltä. Sikälii jänskää, et kun ite budjasin Sammatintiellä, niin fönäristä näky sukulaisten fönärit. Mut se reissu Hietsikasta Valkkaan oli skidille tosi pitkä.
Faija roudas kamaa minkä kerkes. Samassa bygessä missä budjattiin oli labbistavaravarasto, faija roudas sinnekin sillä uudella rellullaan. Meillä oli pullapäivät. Se meinas sitä, että mutsi duunas pullaa ja sit mä kutsuin frendejä syömään. Mutsi duunas mehua, johon se pisti sokeria lisää. Mut sit piti tehdä duuniakin. Kun faija oli saanu ne kamat sinne keltsuun, sen rellu otti kattoon kiinni. Ei muuta ku minä ja frendit koslan tavaratilaan ja faija pääs veks.
Hietsikan suunnalla oli rafloja, joista bulein osa toimii vieläkin Nautilusta lukuunottamatta. Ehkä siihen aikaan niitä saattoi vielä sanoa merimieskapakoiksi. Ekan raflareissuni yksin tein silloiseen Poijuun. Mutsi oli vannottanu menemästä lähellekään ko mestoja. Sehän tarkotti, että mene. Kerran siis livahdin poken ohi sinne, Sisällä oli iloisia ihmisiä ja jumalaton röökinsavu. Portsari sai hätistettyä mut ulos. Sit vähän ajan kuluttua sain remeliä. Kaikki ties siihen aikaan toistensa tekemiset. Toinen mesta, mihin ei ois pitäny mennä oli koffin torni. Broidin joku frendi oli pölliny nykkelit niin, että päästiin ekaks sinne pudeen ja sit ite torniin. Mä skagasin niin hitsisti, mut mä en voinu näyttää sitä. Rabat meni seiniä myöten. En muista edes, päästiinkö katsille asti.
Himabygestä sen verran vielä, et kun se bygattiin, niin sen alta purettiin puutalo, jossa toimi legendaarinen Eldorado. En tiedä oliko se hotelliravintola vai mikä, mutta maksullisia naisia sieltä kuitenkin sai. Aikalaisten kertomusten mukaan lukuisa määrä vossikoita odotti sen ulkopuolella iltaisin. Oli kliffa nähdä foto tosta tönöstä. Vai onks niin, että epämääräisen maineensa vuoksi se on haluttu vaieta. No kun himabyge duunattiin, oli siinä yks ainut kämppä ja se oli tsilarin kämppä. Loput oli byroota ja keltsua. Joskus funtsinu, et haluttiinks varmistaa ettei entinen toiminta jatku ? Täs joku aika sitten näin foton, missä siitä oli jäljellä kantavat rakenteet ja nyt siinä on kämppiä eikä ainuttakaan byroota.
