Tää talvi ja pakkanen oli sit näitten aikaa…

Spurgu, densa, pultsari, puliukko. Tätä jengii ei enää staijaa, ainaskaan bulimmin, Stadin lähigutseissa. Nytki ku tsiigaan pitskulle ja tää elosilveri näyttää toistakypää galsaa, niin starttasin funtsiin niittenki kundien eloo.

Oon varmalla ennenki skrivannu näistä ressukoista. Ku nyt funtsin, niin nää hemmot oli yleensä flytannu landelta Stadiin tsögaan duunii. Sit menny avioon, duunannu perheen, startannu vetään vähitellen liikaa brenii. Oli mokannu duunin, sit perheen ja himan. Stadinkundit harvemmin tsöras ittensä tähän jengiin. Niillä kait oli sit iisimpi joteski klaaraa elonsa, ku oli bulimpi kafrupiiri.

Nää puliukot, pultsarit oli jengii, joilla löyty talentti erottaa spitta huonekalulakasta. Näitä Pulituuri flindoja pysty slumppaan Renskalta ja yleensäki rautahandeleista. Oon saletti, et moni joka lesaa tätä, on joskus hiffannu flindan, jonka botnessa staijas ruskee glöntti.

Tää glöntti oli se lakka, jota nää pultsarit oli erottanu sen flindan spittasta. Se hoitu sillai et duunattiin suolaa tähän flindaan ja vatkattiin. Tää suola sit jähmetti lakan glöntiks ja erotti tän spitan, jota sit pysty dokaan. Tää talvi ja pakkanen oli sit näitten puistokemistien aikaa. Ku lirutti jäägalsaa rautakankee pitkin tätä Pulituurii, niin tällai se lakka jääty siihen kankeen ja pelkkä spitta valu mukiin.

Sit vielä nää tippaukot. Niitten repertuaariin kuulu yleensä kaikki yskänmedisiinit, Mixtuura ja tabut. Niitten oma handeli oliki siks tää apoteekki.

Jaakko Koroma

Kategoria(t): Arkisto, Blogi Jaakko Koroma. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *