Rantsi, niinku minnaatte. oli födannu silakkalaatikkoon. Se oli saanu siitä ikuisen vaivan: Rakkauden fisuihin ja merifogeleihin.
Se jotenki veti puoleensa samaa tautii potevii kamuja.
Rami, Markku, Seppo L ja Seppo S, sekä Kurtsi. Merimirri lähti innoissaan lokakuussa kuskiks ulkoluodoille.
Minä toimin alkuvuosina kanttiinin emona, kunnes käämit kärtsäs- Noista ajoista skrivasin muistiinpanoja ja duunasin niistä snadin laulukirjan allinkatajille. Julkaisen nyt täm ekan kerran.
Alliinlähtöbiisi.
Kun blosikset viestinsä toivat
Merimirrihin stiigata saa
kun foogujen laulelut soivat
jää kauaksi taakse jo maa
Alliin, alliin hauleja roiskimaan innolla
alliin, alliin hauleja roiskimaan vaan
Österbodanin serenadi
Kerraan varhain aamuyöstä
botskimme lähti Tammisaaren Österbodaniin
juoksujalkaa luudasimme joakinen heebo
allipassiin hyviin asemiin,
sinne kuvat me asetettiin silloin
voi taivas, ku blosis siellä soi oi oi oi
sen ken kokenut on syksyaamuna milloin
glömmata ei koskaan sitä voi
Muistoks sieltä lähteissänsä sai ensi kerran
Kurtsi alliin, haahkaan kaakkuriin.
Hankkivansa haulikon hän silloin vannoi,
riensi SYPin pankkikonttoriin.
Ja se haulikko meggess oli silloin
voi hitto, se pyssyyn investoi´, voi voi voi
Sen jos takavuosiltaan, se minnaapi milloin
glömmata ei koskaan sitä voi.
Ulkoluodon kalliolla
Ulkoluodon kaltsilla on kundeilla pikkunen i skrubu
”siellä on Rantsi ja siellä on Rami
ja Seppolla kärtsäävä stubu”
”Tiutau, tiutau, tilitalitittan salolla
pikkuset allit smyygissä pysyy
kirkkaalla päivänvalolla”.
Skodaishan ne alliparan jos sen nähdä saisi
jakun siltä riisuisi ja pataan pudottaisin.
”Tiutau, tiutau, tilitalitittan salolla
pikkuset allit smyygissä pysyy
kirkkaalla päivänvalolla.
Vaan eipä taida meidän heebot
alleja saada sentään
ei ne edes snaijaa missä niitä alliparvia lentää
”Tiutau, tiutau, tilitalitittan salolla
pikkuset allit smyygissä pysyy
kirkkaalla päivänvalolla.”
Kurtsin parempi alliinlähtöbiisi
Yö taas Snappiksen ylle saa
bunkkaan karbaasit raukeaa
siellä dunkkiksess tuhnujen
kuulen toiveen hiljaisen:
Voi jos alleja satapäin
saisin pyssyllä yllättäin,
silloin sankari minäkin
broidiksista olisin.
Vaan vederi stormiksi saa
alliin ei oo asiaa!
Ei haulikkoon tarttuunyt voi
blosiss kun skönell noin soi.
Aamu tyyni kun vihdoiki saa’
aavaa kohden jo matkustaa
viisi karbaasii rohkeaa,
pian alleja käyvät skodaamaan
Putoo alli ja toinenkin
saalis yllättää Markunkin.
Siellä tuoksuissa foogujen
nousee kuppi poikien.
Mä sain allin ja telkänkin,
haahkankin mä kelistin,
kehas Kurtsi ja pian taas saa
haulikkonsa kohottaa.
Markku ja Rantsi muutti taivaaseen, Merimirri Espooseen. Me muut jouduttiin karantteeniin, mutta näillä mnnään. Rantsu
Teksti ja kuvat: Rantsu
