Korvatunturin pajalle tuli snadi mies.
Snögarin käppänöitä, joku ties.
Kliffasti se kumarsi ja duunia kysy.
Levee smailis pärställä pysy.
”Moi! Oon Lippakorva, residenssist
Snögarin, Korvatunturilta duunii tsögaisin.”
Näin se bamlas, se snadi mies,
joka arvonsa hyvin ties.
”Duunii olis´ joululahjain lastaajana,
tai puhelimeen vastaajana,”
bamlas Pukki, hiukan funtsittuaan,
Lippakorvaa mittailtuaan.
”Oon ollu duuniss slurkeiss, partiossa
ja Snögarilla vartiossa!
Kuulovartioon mä pyrin,
sillä kuulen tosi hyvin.
Se ois toiveeni mun syvin.”
Pukki hiffas sbulit korvat ja sano näin:
”Jos todella sä luulet,
ett skidien kaikki toiveet kuulet,
riiviöiden myös,
niin Tarkkailija-tonttu olkoon työs.”
Nyt Lippakorva onnekas, se kääpiöistä kahdeksas,
on Pukin tonttu maineikas.
kliffaa Jygelin venttausta !
Kuva ja teksti:Rantsu
