Kännykkä. On muka mun frendi,
sill on tällä kertaa sellanen trendi,
etku silt froogasin ja sanoin, kerjäsin ja anoin:
”Stikkaa hani Hilkan numero.”
Se ei ensteks reagoinu lainkaan
minkä vastauksen sainkaan
Se rupes tarjoomaan.”Hannaa, Helenaa ja Heikkiä.
Kelaa! Koko älypuhelin on feikkiä!!
Tulostin on samanlainen, aparaatti v….mainen.
Ennen kalkkeeripapru jeesas aina.
Tämä kone päätti, ettei kopioita paina.
Teki bänät, mun Deskjetti, se vaan tulostamiset lopetti!
Ei auta jumalauta edes tää, vaikka kuinka taon näppylää.
Korkeintaan se hiljaa hymähtää.
Ohjees stondaa: ”Steedaa tulostuspää!”
Taidan sitä yrittää. Kone hiljaa hihittää.
Hittaan uuden oorderin: ”Steedaa inkki!
” Se on varmaan oikee linkki.
Skeidan marjat! Ei se mitään auta!
Papruu valkosta vaan lykkää, jumalauta.
Kone ronksuttaa ja paukkuu,
käyttäjäänsä dorgaks haukkuu.
Nyt mä hiffaan mitä HooPee tarkoittaa:
Haista Paska, hah hah haa!
Noin se kone tossa sgriinaa, omaa kamuansa piinaa.
Ja sitt on vielä, tää hiton tietsika, voi perkele, (Anteeks nyt en enää kiroile.)
se on sellainen skeidamainen rele!
jonka kanssa tuntitolkulla mä pelaan, skrivaan, deletoin ja kelaan.
On tää kaikki liian monimutkaista
taidan kohta pellolle nää vehkeet potkaista.
Rantsu
