Nyt kun rapujuhlat on taas tulossa, muistu mieleeni yhdet rapujuhlat. Tästä on lähes kakskyt vuotta jo, pysyy silti mielessä.
Kettu Mustajalka
Olipa kerran kettu. Mustajalka,rakastettu.
Dallas pitskullemme, niinku joku tuttu,
eikä se skagannu.
Se oli nasta juttu.
Ei se sentään syliin tullu,
sehän ois ollu tyhmää. Ei se hullu ollu.
Jos oisin silloin tiennyt, mitä tiedän nyt,
oisin heti, veks sen häätänyt.
Mutku en tienny sitä,
arvatkaapa mitä?
Syksyllä se vielä kävi, iltaisin.
Rapujuhlan aikaan alla ikkunan sen hiffasin.
Kato kettu! Hogas myöskin pikkuveli
kettu pitskullamme juomalaulut opetteli.
Talvella kun ensi lumi peitti maan,
kaikki oli vielä ennallaan.
Sit oltiin poissa viikko, kettua ei nähty enää.
Oli ansalankaan menny, kettuparka,
kun ei ollut ihmisarka.
Meidän pikku Mustajalka.
Rantsu