Hei Täti, Serkut, tyhmä Kissa ja muut
Tulin tänne luostariin taas, kun ei ollut muutakaan tekemistä.
Laittoivat minut tällaiseen palatsimaiseen taloon asumaan, missä on lattiat ja seinät marmoria, suuria
ikoneita, paksuja mattoja, mosaiikkitöitä seinillä ja kuparia, kultaa ja sen semmoista! Kutsuvat tätä
”Ruhtinaiden Vankilaksi”, tosin myös taiteilijataloksi! En vain ymmärrä miksi minut tänne teljettiin?
Päivisin olen kuitenkin karkaillut täältä kun täällä ei ole näköjään lainkaan vartijoita?
Tänään menin metsään sieneen ja kiipeilin ”Skiittavuoren” rinteillä. Siellä tuli vastaan jättiläiskokoinen, töpöhäntäinen orava, joka oli jotenkin outo. Huusin sille ”kurre-kurre tule tänne”, mutta se vain tuijotti, heilutti etutassujaan ja alkoi murista minulle! Katsoin paremmaksi lähteä pois kun se käyttäytyi niin huonosti ja uhkaavasti. Kumma tyyppi?
Lisäksi näin pyyn, joka tosiaankin pyrähti, mutta kokonsa puolesta maailmanloppuun on vielä aikaa?
Näin myös närhen, josta siitäkin on kumma sanonta: ”No johan on närhen munat”! En tiedä mitä se
tosin tarkoittaa, mutta hauskasti sanottu!
Pian kuulinkin pienten torvien soittoa ja kas, jouduin apajalle, joka oli täynnänsä mustia torvennäköisiä sieniä. Poimin niitä pari litraa ja hipsuttelin takaisin palatsiini, kenenkään huomaamatta.
Jos Täti muistaisi katsoa sänkyni alle kun jätin boakäärmeen sinne talvehtimaan. Tosin en muistanut,
että siinähän on lämpöpatteri, joten se voi ehkä tukalasti! Parempi olisi jättää huoneen ovi auki, että boa pääsisi siirtymään viileämpiin paikkoihin!
Terveiset täältä "maan korvesta" kaikille. Etenkin naapurin Ellulle!
Tänään
Minun nimi
IM000433.JPG
Jukka-Pekka Wuorikoski
JPWu / Mössi Kontie
kirjailija, luovuuskouluttaja
Salamandra Fin Com.
