Tää on tosistoori siitä kuinka mä pääsin röökistä eroon.
Me oltiin mun kloddin kans skujaamassa Larusta Haagaan. Oltiin duunaamassa mun
botskia Larussa skiglauskondikseen. Bamlattiin siinä kaikes rauhassa et mitä pitäis
vielä duunata että päästäis skönelle kun siisoni öpnataan. Oli alkukesän perjantai ja
tasan kuiva kartsa ja perjantairuuhka. Mä olin just kertomassa stooria mun kundille
kuinka on maisema muuttunu Porkkalankadulla ,kun oli liekkihotelli,
stenuveistämöt, velj. Udd jne kun samassa tömähti siinä gamlan liekkihodlan
kohdalla. Tai eihän siinä sitä hodlaa enää ollu. Siinä on nykyään joku sellanen
oudon näkönen sininen bygga. Joku yritti päästä ineen meiän biligaan tuhkaluukun
kautta. Se oli yks kolmekymppinen nörtti, joka oli liikenteessä firman isolla Audilla
ja tööttäs meiän biligan ahteriin.
Kundi myöns heti et oli mokaillu ja pyyteli redisti anteeksi, että näin kävi kun
kiiltonahkakengän pohja oli lipsahtannu bromsilta eikä voinu muuta kuin seurata
sivusta mitä tilanteessa tapahtuu. Siinä biliga vei kuskia. Se duunas heti paikan
päällä vahinkoilmoituksen ja antoi sen mulle kun mä olin tsekannu sen tsetin. En
froogannu siltä että sattuuks sille useinkin näitä kun se hoiteli hommaa niinku pro.
Skoude se ei ainaskaan ollu kun se ei pannu mua puhaltaan pilliin. Kyseli vaan vielä
tekeekö meille kummallekaan kipeetä. Ei tehnyt kun se mälli oli aika snadissa
vauhdissa tapahtunut. Snadisti kyllä duunas kipeetä korvien välistä, mut eihän sitä
sille voinu kertoo. Pokka piti pitää.
Mä heitin mun poitsun himaan ja tsörasin merkkikorjaamoon, kun toi maksajakin oli
tiedossa. Mä kerroin sille pajan työnjohtajalle mitä oli tapahtunnu ja vauriot näkyy
tässä: takaluukku ei auennu, mut kaikki ahterivalot lyysas ja perä oli painunu vaan
snadisti ineen. Biligan ajamisessa ei ollu mitään probleemaa. Ei vetäny sinne eikä
skuffannu tänne, että kauankohan toi remontti kestää?
Se kundi tsiigas mua ööga pyöreenä: eihän tätä korjata voi. Tää menee
lunastukseen!!!! Älä kundi yritä. Enhän mä sitä uskonu. Mä skujasin biligan
vakuutusbyrooseen, että mitäs tehdään? Ei kun lunastukseen ! Tää ei oo todellista,
että biliga jossa ei oo paljookaan näkyviä vaurioita laitetaan romutukseen. Eikä se
ollu edes mikään gamlakaan vielä. No se vakuutuskundi kerto et biliga on
kymmenen senttiä lyhempi kuin ennen ja sitä ja tätä vaurioo. Ei kannata duunaa
kondikseen. En tiiä onks niillä joku hyvä veli sydeemi, millä ne järkkäilee sukulaisille
hyviä biligoita.
Eihän siinä sitten muukaan auttanu kun fyrkasta sopiminen. Handelit tehtiin ja mä
lähdin tsöpaan nyyaa biligaa. Kaikki kundithan tsennaa et kun autokuume iskee niin
siihen on vaan yks lääke: menee selälleen soffalle ja duunaa lompakon otsalle ja
venaa. Eikä sekään aina jeesaa.
Mä tein kuitenkin heti diilit ja soitin mammalle et nyt meillä on sitten nyya
menopeli. Sehän tuli lankaa pitkin niinkun vaan toi parempi sukupuoli osaa. Tai en
mä tiedä mitä pitkin se tuli kun mulla oli kännykkä. Huus se kuitenkin kun
satamahinaaja ettei meillä oo fyrkkaa bytskaa uutta biligaa. Kun se oli sitten
aikansa meuhkannu ja veti henkee väliin niin mä sain kerrottua mikä oli tilanne.
Se vaan vänkäs fyrkasta ja mä hätäpäissäni lupasin sille sluuttaa röökin polton heti
ja kerroin sille että se spaaraa viis egee päivässä ja 150 egee kuussa ja
tonnikaheksansatkuu vuodessa. Et se on buli fyrkka.
Kundit myöhemmin lohdutteli mua et kaskymmentä ekaa vuotta on ne vaikeet, mut
sit alkaa helpottaan.
Mä sain mamman sitten ylibamlattua ja tsörasin nyyan biligan polleena kundina
himaan.
Mä oon ollu nyt kuus vuotta ilman röökii ja olo kyllä paljon parempi kun ennen. Jos
kundi jotain lupaa niin se on pidettävä. Eikä oo ollu ees vaikeeta. Eikä oo tarvittu
laastareita eikä muitakaan humpuukihommia. Se on korvien välistä kiinni.
Pari asiaa mä kyllä hiffasin. Himo. Se tuli kun sä olit bastussa, heitit kiukaalle
tsiaguralenkin ja korkkasit bissen. Sillon alko ne jotku rauhaset futaan suussa.
Samoin jos otit brenkkuu. Sit se toka oli tapa. Tulit duunista himaan, skruudasit,
tsittasit sun omaan lempimestaan, kaivoit stadarin ja aloit lesaan. Sillon alko handu
tsökaan et mis on mun röökit. Kyl niistä yli pääsi kun muisti että jäljellä oli enää
vajaat kakskymmentä vuotta.
Oon mä kerran, ekr, ollut vuoden ilman röökii. Mulla oli kaks duunifrendii, joista
toinen röökas vaan pari röökii illalla himassa ja toinen vaan sillon kun oli firman
pippalot . Kun mä olin sen vuoden ollu ilman ajattelin , että kyllahän tää kundi
samaan pystyy. Otin sitten firman bileissä konun kanssa yhden siggen. Se oli siinä
se lakko. Jos holisti on aina holisti niin kyllä nikotinisti on aina nisti. Ei oo
vaihtoehtoja.
Laskettiin tossa mamman kans et kuuden vuoden aikana olis spaarattu vähintään
ykstoistadonaa. Siin on kaks ykköstä ja kolme nollaa.
Sitä mä jäin vaan funaan et : where is the fucking money????
Heimo Rissanen
