Valosampi stoori…

Lasse froogas joulustoorien ja fotojen perään, mut ku ei oo oikein joulufiilis, ei oo edes snögee maassa. Pimeetä vaan. Funtsasin stikkaa valosamman ajan stoorin. jos vaikka fiilis nousis snadisti.

Mun appiukko (myöh a-u) oli gamlan folkkiksen peräänantamaton starbu. Krigut käynny akateeminen papparainen. Tsyrkasta se lähti vege, kun gimmat sai alkaa papiks. Sen mielestä Jori C Ehnroth oli tulipunanen kommari. Ei sitä koskenu jotku yleiset ukaasit. Ne oli muille duunattu. Jos radiossa huudettiin juhannuksena kulovarotusta ja kokon brennauskieltoo niin ei se sitä sliipannu läheltäkään, kun sen mielestä jussi oli keksitty sitä varten et sillon brennataan kokko. Ja piste.

Sinä jussina möksällä ei ollu tietookaan mistään kielloista kun vodaa oli stikannu viikkotolkulla ja kaikki mestat oli läpimärkiä . Ei se ukkoo häirinny. Olihan se koko alkukesän samlannu notskiin kamaa. Se notski oli tietty rantsussa.Aina kun sillä oli snadisti aikaa niin se vörkki sen notskin kimpussa. Siin oli gamlaa pöytää, tuolia ja kaikkee snadia krääsää ja tietty se gamla rutsarin puolikas. En tajuu, miten se gamla gubbe senkin sinne oli saanu förattua. Ei sille nimittäin jeesi kelvannu. Ei sitä sille tarjottukaan, kun kaikki tsennas sen.
Yheksän aikaan illalla kun oli skruudattu ja napattu sillin kans parit knubbit, oli sen kokon brennausvuoro. Appiukko hukkas varmaan usarin vuosikerran, kun se yritti saada eldistä siihen notskiin. Hesarihan oli kommarikamaa. Ei sitä voinu kokon stendaamiseen käyttää. Se käytti sitä puuceessä. Jos joku yritti jeesaa sitä siinä stendaamisessa niin se uhkas panna tsimmaan jonkkaan sen jeesaajan.

12341293_10206558343570270_520999987733273984_n

Mä näin sen niskan väristä, et äijää rupes vituttaa, kun se notski ei startannu brennaan. Aikansa kun se siinä ähis niin se sai froogattua multa: ei sulla sattus oleen biligassa yhtään löpöö? Olihan mulla vitosen kannu takahutlarissa 100 oktaanista atomibensaa. Cooperihan ei liikahtanu millään litkuilla. Mä förasin sen löpön sille ja se alko roiskiin sitä siihen kokkoon. Mä varoitin sitä et älä ihan kaikkee käytä, mut ei se sitä halunnu kuulla. Sinne vaan koko viiden litran kannu. Mä flyttasin meidän kafrut ja mamman sopivan turvaetäisyyden päähän, kun a-u alko kaivella stendausstidejä fikkasta.

Kun se sitten stikkas sen brennaavan stidin siihen notskiin niin tulihan siitä eldis. Helvetimoinen härdelli. Se notski smettas niin et ne flekkikset oli varmaan kymmenen metrii korkeella.Oli taatusti kylän komein kokko. Valitettavasti kylän aviisin fotaaja ei ehtiny paikalle, ku se kokko jo sammu. Puolikas rutsaria tsimmas keskellä jonkkaa 15 metrin päässä rantsusta. Patja hiffattiin vasta seuraavana päivänä kuusen latvasta. Naapurit tsiikas ja griinas, et ny ne on vaihtannu flagun väriä.Snadia krääsää ei hitattu mistään. Se notskin mesta oli kun Apollo XIII laukaisualusta. Noin kymmenen neliön musta läntti.

Ukolla oli onneks gamla Hankkijan lippis päässä. Siitä suli lippa vege. Se kun oli kuttaperkkaa. Ukon fleda stailattiin laakista nykykuosiin. Sivulta lyhyt. Kulmakarvoja sillä ei ollu enää ollenkaan. Kahteen viikkoon sen ei tarvinnu skeggee tsöraa. Kakkosvaksina ollu vaimon broidi lens selkä edellä pöpelikköön, siitä paineen vaikutuksesta. Urkit suli sen päälle.
Sinä jussina ei veisattu suvivirttä eikä grillattu tsiaguraa siinä notskissa.

En mä ennen tota jussikaan mikään ykkösfeivorivävy ollu. mut nyt mä dyykasin parit pykälät alaspäin. Ei se a-u halunnu mun kans bastuunkaan tulla kun mä olin skrebaton skeida kundi. Kait se luuli et mä strittaan sen vihtaan. En tiiä.

Se kun oli mun syy kun näin kävi. Jaa että miks?? No kun se LÖPÖ OLI MUN, eihän se notski olis muuten brennannu.

Heimo Rissanen

Kategoria(t): Arkisto, Hedari. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *