Olympiastadionin kaikki katsomot katetaan
Foto Erja Lehto
Helsingin Olympiastadionin perusparannuksen onnistumisen varmistamiseksi suunnittelutyö tehtiin perusteellista laserkeilausta apuna käyttäen. Uuden stadionin portit aukeavat keväällä 2019.
Olympiastadionin peruskorjaushankkeen tavoitteena on tehdä stadionista Suomen tärkein suurtapahtumien areena sekä liikunnan, urheilun, kulttuurin, viihteen ja turismin kohtauspaikka.
Peruskorjauksen valmistuttua stadion täyttää yleisurheilun ja jalkapallon kansainväliset vaatimukset, ja katsojiakin hellitään: kaikki katsomot katetaan ja puupenkit vaihdetaan uusiin istuimiin. Syksyllä valtuuston vahvistaman kaavapäätöksen mukaan stadionin alle rakennetaan noin 20 000 neliötä lisätilaa pukuhuoneille sekä logistiikka-, tekniikka- ja huoltotiloille.
Kuusivuotisessa perusparannushankkeessa on parhaillaan menossa urakoitsijoiden hankintaprosessi. Maarakennusurakat aloitetaan ensi tammikuussa ja varsinaiset työmaatyöt myöhemmin keväällä.
– Kohde on tällä hetkellä maamme vaativin talonrakennushanke, kertoo hankkeen projektinjohtaja Aulis Toivonen HKR-Rakennuttajasta.
Vuonna 1938 valmistuneen stadionin peruskorjauksen kustannusarvio on 209 miljoonaa euroa. Sen rahoittavat puoliksi valtio ja Helsingin kaupunki.
Laserkeilaus ja inventointimalli apuna
Ehkä tunnetuin kansallismonumenttimme Olympiastadion on Museoviraston suojelema rakennus, joten remontti toteutetaan kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen. Suunnittelussa hyödynnettiin laserkeilausta, jolla kohteesta saatiin lasersäteiden avulla mittatarkkaa kolmiulotteista kuvaa rakenteisiin koskematta.
Laserkeilausurakka oli Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja. Pistepilviä on yhteensä 2 500. Yhden pistepilven koko on keskimäärin 1 500 megatavua, joten koko stadionin kattava pilvidata on kooltaan lähes neljä teratavua.
Puolisen vuotta kestäneen laserkeilauksen pohjalta laadittiin inventointimalli eli nykytilanteen mittatarkka tietomalli mittapiirustuksineen. Inventointimallin toteutti Tietoa, ja mallia hyödynnettiin suunnittelutarjouksia pyydettäessä.
– Laserkeilaus helpottaa huomattavasti suunnittelijoiden työtä ja koko prosessin läpiviemistä. Se alentaa työmaavaiheen lisä- ja muutostyökustannuksia antamalla pohjan tarkemmalle suunnittelulle.
– Keilaus auttaa lisäksi rakennuksen elinkaaren hallinnassa, ja samalla saamme dokumentoitua kohteesta rakennushistoriallista tietoa. Hankkeeseen osallistujien välinen tiedonkulku ja yhteistyö paranevat samalla, listaa Toivonen laserkeilauksen etuja.
Kohti energiatehokkuutta
Peruskorjauksen suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon järjestelmien ja laitteiden elinkaaret ja ympäristövaikutukset mahdollisimman tarkkaan. Omat haasteensa tuovat modernin tekniikan upottaminen vanhaan ja arvokkaaseen rakennukseen, ja yhteistyötä tehdäänkin tiiviisti Museoviraston kanssa.
– Pyrimme energiatehokkuuteen siltä osin kuin se on mahdollista. Suojeltu rakennus ei anna ihan samoja mahdollisuuksia energiatehokkaisiin ratkaisuihin samoin kuin esimerkiksi uudisrakentaminen, Toivonen kertoo.
Kenttävalaistuksessa käytetään LED-valaistusta. LVI-tekniikassa päästään suurimpiin energiasäästöihin tehokkaalla ja optimoidulla lämmön talteenotolla, ajanmukaisella ilmanvaihdon ohjauksella ja mahdollisimman hyvällä hyötysuhteella.
Käyttöveden kulutusta pyritään vähentämään vähän kuluttavilla vesi- ja viemärikalusteilla. Kulutusta pystytään seuraamaan kattavalla mittausjärjestelmällä.
Teksti Legendium Oy
