Finlandia-ehdokkaina olivat: Selja Ahavan Taivaalta tippuvat asiat, Kari Hotakaisen Henkireikä, Pertti Lassilan Armain aika, Laura Lindstedtin Oneiron, Markku Pääskysen Sielut ja Panu Rajalan Intoilija.
Finlandia ehdokkaat valitsi Suomen kirjasäätiön nimeämä lautakunta johon kuuluivat filosofian tohtori Iris Schwanck (valintalautakunnan puheenjohtaja), vapaa toimittaja Ilkka Pernu ja kirjakauppias Katri Tuominen.
Stadin kundi 2015 Heikki Hector Harma toimi kaunokirjallisena diktaattorina valittaessa kaunokirjallisuuden Finlandia -palkinnon saajaa.
Hän kertoi että joitakin ehdokkaita yhdisti eräänlainen musta huumori joka voisi olla sukua John Irving -tyyppiselle mustalle huumorille. Tragedioita, jotka ovat niin traagisia että sitä rupeaa nauramaan, sellainen mahdottoman asettuminen täysin luonnolliseen tilanteeseen.
Hotakaisen kerronta oli Hectorille tuttua entuudestaan, hän on aina digannut Hotakaisen tietystä kulmikkuudesta ja hieman väännähtäneestä tavasta nähdä asioissa puolia. Mitä paksuimmiksi kirjat tulivat, sitä enemmän sitä alkoi sisällöstä kaivamaan sitä, mikä viehätti oikeasti.
Panu Rajalan lukukokemusta rajoitti medina plagiointisyytökset.
Oneiroon sisäänpääsy oli vaikea Hectorille. Nousi kysymyksiä että missä mennään ja mitä tää on. Pikkuhiljaa alkoi tarina aukeamaan ja henkilöt tulivat eläviksi ihmisiksi.
Hectorin kertoi että kuudesta kirjasta kolme kertoi perheiden tragediasta, se on sitä todellisuutta mitä Suomessa koetaan. Yleisesti ottaen hänelle kirjat olivat näyttämö draamaa ja ihmiskohtaloita, asoioiden vääristymiä, kummallisia yhteensattumia sekä ennenkaikkea se miten sattuma vaikuttaa ja kuinka hauras meidän elämä täällä on.
Laura Lindstedt on kirjoittanut haastavan rohkean romaanin Oneiron. Se on mielikuvitusmatka kuoleman jälkeiseen aikaan ja olotilaan. Seitsemän naista kommunikoivat keskenään eri kielillä ja ajatuksia vaihtaen muun muassa siitä, miten he kuolivat. Lindstedt houkuttelee lukijan oudolle ja kiehtovalle matkalle eri kulttuureihin ja ihmiskohtaloihin.
Brasialaisen Rosa Imaculadan rinnassa sykkii vielä ennen kuolemaa nuoren miehen siirretty sydän. Amerikkalainen performanssitaiteilija Shlomith laihduttaa itsensä yleisön edessä hengiltä. Senegalilainen Maimuna kuolee ennen kuin pääsee toteuttamaan unelmaansa mallintöistä Pariisissa. Natsien Kotkanpesän turistiravintolassa tarjoileva itävaltalainen Ulrike kohtaa loppunsa rekkamiehen autonkopissa. Hollantilainen Wlbgis menehtyy kurkkusyöpään. Venäläinen Polina ryyppää itsensä hengiltä. Naiset ovat päätyneet valkoiseen tyhjään tilaan. Aika sellaisena kuin me sen ymmärrämme on lakannut olemasta. Naisten ruumiilliset tarpeet sammuvat vähitellen. Ensin katoaa kyky tuntea kipua ja nautintoa. Pikkuhiljaa koskettaminen ja oman ruumiin aistiminen muuttuvat mahdottomiksi. Ranskalainen hienostorouva Nina ei ehdi synnyttää kaksoslapsiaan. Oneironin kaltaista kunnianhimoista romaania ei ole Suomessa vähään aikaan julkaistu.
Oneironin naiset:
Amerikkalainen performanssitaiteilija Shlomith laihduttaa itsensä yleisön edessä hengiltä.
Brasialaisen Rosa Imaculadan rinnassa sykkii vielä ennen kuolemaa nuorelta mieheltä siirretty sydän.
Senegalilainen Maimuna kuolee ennen kuin pääsee unelmoimaansa mallintöihin Pariisiin.
Natsien Kotkanpesän turistiravintolassa tarjoileva itävaltalainen Ulrike kohtaa loppunsa rekkamiehen autonkopissa.
Hollantilainen Wlbgis menehtyy kurkkusyöpään.
Venäläinen Polina ryyppää itsensä hengiltä.
Ranskalainen hienostorouva Nina ei ehdi synnyttää kaksoslapsiaan.
Oneiron leikkii eri lajeilla esseestä luentoon ja sadusta näytelmään, runoutta unohtamatta. Teksti kuljettaa lukijaansa milloin humoristisesti, milloin raivoisasti kohti viimeisiä sivuja – kohti kuoleman vääjäämättömyyden aina yhtä käsittämätöntä ajatusta.


