Moips. Tuli mieleeni kertoa snadi ”ympyrän sulkeutuminen”. Flytattiin aikoinaan Valkkaan, olin noin viisi. Mutsi osteli kaikkea kliffaa vuosien varrella, nukenvaunut, pehmonallen, sain muuten ekan Barbin ja Keni-nukenkin vaatekaapeineen. Tärkein osa ei ole vielä tässä.
Nuorena ollessani flytattiin Myllikseen. Mutsi oli pakannut kaikki lastenkamat ja ne vietiin vinttiin. Meni parivuotta, kun pyromaani iski Yläkiventielle, vintti paloi!
Nyt vasta alkaa tarinani tärkein osio: Asuin Pitskussa, kun poikaseni syntyi, kasvettuaan sai muovisia smurfffi- ja muumihahmoja taloineen, laivoineen ym. ym. Säästinkö pojan kasvaessa – en, panin jakoon. JA NYT, poikaseni pikkuruinen ”stadinfriidu” halajaa samoja asioita, kuin faijansa aikoinaan. 70-luku on palannut lelumarkkinoille tavarataloihin. Ei muuta, kuin mummille tuli pukilta samankaltainen toivelista, kuin poikaseltani aikoinaan. Palaan oman poikani lapsuuteen toteuttamalla Frida-tyttösen toivelistaa. 🙂
Irina Wargelin (os. Ylävuo)