Mun himarabassa Sammongartsa kasissa, staijas kyltti: ”Kerjääminen ja kaupustelu kielletty.” Pitskulla onnas kyllä duunaa snadii handelii. Joskus yks sotainvaliidi kundi, jolla oli enää yks klabbi ja seki duunattu väärin päin, sjungas. Ku kotirouvat stikkas papruun käärittyjä lantteja fönarista, me skloddit skabattiin kuka sai viedä ne fyrkat tälle pitskuartistille. Ei se ketän koskaan kiitelly. Murahti vaan jotain vakavana.
Sit yks vanha jäbä blisas Siiklii ja sloboemigrantti kailotti, et: ”Sliippa, sliippa, partaveitsi, saks”. Sillä oli meggessä snadi, pojettava smirgeli jolla se terotti saksia ja veitsiä ym.
No, nythän ollaan kait taas duunaamassa kerjuuta ja aneluu kriminaaliks. Meitsii ei nää vanhat mummot oo sen kummemmin häirinny. Enemmänki nää niitten nuoret rofekundit, jotka duunaa brekkiksii kunnon ihmisten himaan.
Jos tää laki tästä kerjuusta tsörataan Brysselissä läpi, niin oon helvetin snärkkis tästä meidän södestä Ruffe-dogista. Näille hauvoille, ku tää aneluvietti on födannu jo ammoin. Meitsi toivooki, et tää ois niille niinku jo saavutettu etu, jolle tarttee duunaa direktiiveissäki rispektii.
Tässä fotossa nautin jugurttii ja koitan tsiigaa ohi Ruffen tiukkaa, anovaa tuijotusta. Herttaa kuiteski viiltää. Ei enää pääse pitskulaulajat tai roskisdyykkarit mun skidiajan pitskulle häärään.
Teksti ja kuvat: jaakko Koroma
