SUOMI KIPUILEE MUUTOSVASTARINTAA
Kun teollisuuden liikevaihto putosi Suomessa 5.5 mrd € ja kaupan 6.4 mrd €, palvelut kasvoivat 2 mrd €. Kauppalehden mukaan palvelualojen merkittävin kasvutekijä oli peliala.
Entisen reaalitalouden voimamiehet taistelevat ikävästi luovan talouden kehitystä vastaan. Tästä Suomi maksaa olemalla EU-alueen heikoimmin kasvava talous. Gesac:n teettämän tutkimuksen mukaan kulttuuri ja luovat alat kasvoivat EU-alueella saman verran kuin muu talous supistui. Ne työllistävät enemmän kuin metalli-, terästeollisuus ja tietoliikenne yhteensä. Lisäksi niihin sijoitetun työn ja pääoman tuottavuus voi ampaista jopa tuhansiin prosentteihin.
Luova tuotantotalous pohjaa aineettomaan investointiin. Kun Suomi ennen eli pöllistä, sen pitää oppia elämään ällistä, eli osaamisen ja luovuuden synnyttämästä ainutlaatuisuudesta. Kilpaileva maailma panostaa jo täysiä brändeihin, digitalisaatioon, tekijänoikeuksiin ja patentteihin. Jälki näkyy taloudessamme! Markkinointi & Mainonta lehden teettämässä TOP 10 brändin listassa oli taas samat vanhat merkit ja ulkomaiset toimijat. Uutta suomalaista merkkitavaraa ei tule, koska tiukan rahan aikana yritykset eivät pysty panostamaan sellaiseen, joka ei nauti yhteiskunnan investointistatusta.
Aineettomaan investointiin satsattu työ on ”arvotonta”, koska viranomainen ei voi varmasti tietää mikä tuote on musta hevonen. Riskisyistä sen arvo määritellään arvona konkurssitilanteessa ts. kuolleena ei elävänä! Kuolemaa edesauttaa se, että ilman pääomahuoltoa aineeton talous on koko ajan aliravittu.
Mitä enemmän luovan alan yritys investoi omaan substanssiinsa, sen heikommaksi sen talous käy. Tämä niittää mainostoimistoja, mediaa ja luovan talouden työpaikkoja kuin ruttoepidemia. Riskin välttäminen maksaa valtiolle 4.7 mrd. € työttömyyskorvauksina. Antamalla aineettomalle omaisuudelle arvo, Suomi voi vaurastua yhdessä yössä talousihmeeksi.
Luovan talouden yritykset osallistuisivat mielihyvin ja intohimolla yhteiskunnan taloustalkoisiin.
Erkki Puumalainen
