Ulkomailla syntyneiden määrä kasvaa Stadissa. Stadissa syntyneiden osuus kaikista Stadin asukkaista vähenee. Ulkomailta muuttaneita on puolestaan entistä enemmän. Näin todetaan Suomen Kuvalehden n:o 37 (12.9.2014) julkaistussa Jyrki Jantusen skrivaamassa jutussa.
Erot viime vuosien välillä ovat pieniä, mutta näyttävät suuntaa. Tulevaisuudessa Stadin asukkaista yhä useampi on syntynyt muualla kuin Suomessa. Stadi palaa ikään kuin menneisyyteen: 1870-luvulla, jolloin ensi kerran kysyttiin syntymäpaikkaa, ulkomailla syntyneiden osuus oli suurimmillaan.
Stadissa syntyneet ovat aina olleet muualla syntyneisiin nähden vähemmistössä.
1870
- Suuri kasvu alkaa. Stadi muuttuu naisvaltaiseksi teollisuuskaupungiksi. Vuonna 1879 naimattomia on aikuisista stadilaisista jo 66%.
- Junarata Hämeenlinnaan valmistuu 1862. Pääradan lisäksi tärkeä yhteys on Pietariin, jonne rata valmistuu 1870.
- Väkiluku: 28.519 asukasta. Väestö äidinkielen mukaan: suomenkielisiä 25,9%, ruotsinkielisiä 57,1% ja muita 17,1%
- Junantuomat: suomenkielisten virta kasvaa, enemmistöksi he tulevat 1900. Työväen kaupunginosat syntyvät. Ylempi säätyläistö asuu pääosin keskistadilla ja on lähes täysin ruotsinkielistä.
1946
- Luovutetun alueen kaupunkilaiset ja työväestö hakeutuvat kaupunkeihin. Asuntopula vaivaa. Suuressa alueliitoksessa Stadin alue viisinkertaistuu. Esikaupungit syntyvät.
- Viipurin raitioliikenneyhtiön henkilökunta siirtyy Helsingin raitiotie- ja omnibus osakeyhtiön palvelukseen.
- Väkiluku: 341.563 asukasta. Tulomuutto sukupuolen mukaan 1946: naisia 6.427 ja miehiä 4.653.
- Siirtokarjalaiset: perheitä sijoitetaan aluksi tilapäismajoitukseen, mm. pommisuojiin. Nuoretparit muuttavat hellahuoneisiin Kallioon, Vallilaan ja Punavuoreen. Karjalainen ruokakulttuuri leviää.
1970
- Väkiluku laskee, kun stadilaiset muuttavat uusiin, isompiin ja halvempiin asuntoihin Espooseen ja Vantaalle. Lähiöt syntyvät ja niihin muutetaan myös kantastadista.
- Opiskelijan stadilaiselämä on vapaata, mutta alivuokralaisena asuminen on kontrolloitua – samaan tapaan kuin maaseudulla.
- Väkiluku: 523.677 asukasta. Nettomuutto iän mukaan 1970: 0–19v –2.886, 20-29v +9.182, 30–39v –2.759, 40–49v –578, 50–59v –364, 60– –181 asukasta.
- Maaltamuuttajat: Stadiin muuttaa yhden vuoden aikana yli 24.000 ihmistä. Töitä riittää vielä, kolmannes työpaikoista on teollisuudessa ja rakentamisessa. Maaltamuuton huippuvuosi on 1974.
2014
- Muuttajat ovat nuorempia kuin Stadista lähtevät. Ruotsinkielisten osuus on 5,9% ja muut kuin suomea tai ruotsia puhuvia on jo 12,8% väestöstä, lähes 80.000.
- Jo yli sadan vuoden ajan Stadissa on asunut enemmän naisia kuin miehiä.
- Väkiluku: 616.042 asukasta. Yksinasuvien osuus kaikista asukkaista 1.12.2013 oli 25,8%.
- Ulkomaalaiset: maahanmuuttajien joukossa on muuta väestöä enemmän nuoria miehiä ja lapsia. Maahanmuuttajanainen opiskelee yhä enemmän hoiva-alalle. Seka-avioliitot yleistyvät.
Stadissa syntyneitä on aina ollut vähemmän kuin muualta muuttaneita. Stadi on aina ollut vetovoimainen kaupunki. Sen väkiluku on laskenut itsenäisyyden aikana huomattavammin vain 1970-luvulla. Asuntojen – siis kaavoitettavan maan – tarve on ollut huutava, ja Stadi on laajentunut aina kun se on ollut mahdollista. Tulevaisuudessa muuttovirta voimistuu, ja vuonna 2050 Stadissa asuu, kaupungin oman arvion mukaan, jo 850.000 ihmistä.
