”Niitä hetkiä, joita en muista, en unohda milloinkaan”

Vappu nostaa festarifiiliksii meille jokaiselle. Se merkkaa monelle familylle perinteitä, joist pidetää kii. Stadilaiset raflat buukataa täyteen vuodest toiseen samalla jengillä.

Svedut bilettää Kaisiksessa, finskistuidut ja muu jengi Kaivarissa. Sinne roudataa monenlaist rakennelmaa ja katetaa pitkii pöytii nurtsille. Skumppa virtaa ja möykkä kuuluu diplomaattikaupunginosaan saakka.

Stadi siistii mestat jo seuraavana päivänä. Fyrkkaa palaa apparidirika Pekka Saurin rootelissa useempi kymppitonni. Flindojen samlaajat tekee kunnon tilin. Niiden ammatillist otetta täytyy ihailla. Bulit mustat jätesäkit ja tsärrat täyttyy flindoist.

Nimi Vappu tulee 700-luvulla eläneest baijerilaisest abbedissa Valburgist. Toukokuun 1. päivä on Valburgin pyhimykseks julistamisen päivä. Se on myös Vapun ja Valpurin nimidaageni. Nykyään tää ei oo enää kirkollinen festaripäivä.

Suomessa, Svedussa, Virossa, Saksassa ja Latviassa vappu on gamla festaripäivä. Useimmiss muiss maiss se on tullu festaridaageniks vast duunarijengin myötä, joka 1800-luvun lopulla valkkas sen kansainväliseks festaridaageniks.

Foto: Lasse Liemola

Foto: Lasse Liemola

Landella Vappuu fiirattii enimmäkseen ”bättre folkin” eli herrasväen piirissä. Valburgin muistopäivänä näkyi vielä gamlaa tsyrkan luonnetta. Pappiloissa pidettii festareita. Svedujen ja europpalaisten tapaan Vappuu pidettii kevätjuhlana. Stuidujen vapunvietto periytyy svedujen bileistä. Vappuna Skruudattii, dokattii ja samlattii voimii tulevan kesän varalle.

Vapun päivä fiksattii lailla duunareiden vapaapäiväks vuonna 1944 ja vuodesta 1979 se määrättii viralliseks liputuspäiväks. Nykyvappu on leimallisest stadilainen festari.

Yks mun kliffoimpii Valburg minnauksii vietettii 1980-luvun puolivälissä. Meitä tsittas jengii huhtikuuss ja funtsaittii mitä tehtäis Vappuna. Friidut kekkas ett buukataa oma rafla aatoks ku jengi täytti Vappupäivän ihan tungokseen saakka. Tervasaaren yrittäjä Wolfgang bonjas heti jujun. Stikkas meille tosi edullisen menun ja puskaradio starttas. Ilta blisattii loppuun.

Toimikunta funtsi ett proggista tarvitaan. Mä lupasin skulaa hanurii ja vetää yhteislauluu. Sitä varten duunattii monisteet. Kunnon iltamiin haluttii kans juhlapuhe ja runoo. Ja tietty arpajaiset. Palkinnot suorastaan häikäisi:

  • Itämeren risteily kahdelle
  • Surffilauta
  • Ilta Rennin kanssa

Jengi flaidas arvoista ja osa jäi ilman. Kunnes palkinnot dilkattii: Itämeren risteily kahdelle tarkoitti kaks sporalibarii joilla pääs Suokkiin. Nopealla redulla onnas samalla libarilla viel takas Stadiin. Surffilauta synty yhdest lankunpätkästä johon sidottiin Surff- pesuainepaketti. Ilta Rennin kanssa merkkas rasiaa Rennie-tabuja. Onneks palkintojen saajat hiffas huumoripläjäyksen. Me vältyttii flaidiksist. Kaikki finnaajat griinas yhdess festarijengin kans.

Ku mä pluggasin Vapun historiaa Wikipediasta ja minnailin stadilaisten vappubileitä, nii funtsin ett mitähän abbedissa Valburg aattelis jos tulis tsiigaa jengin vappuhulinaa?

Kliffaa Valburgii siit huolimatta!

Lasse Liemola

 

 

Kategoria(t): Arkisto, Blogi Lasse Liemola. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *