SLANGI ON STADIN BRÄNDI
Mistä tsennaa Stadin? Siit on skrivattu, siit on sjungattu, sitä on moglattu, fotattu ja siit on tehty leffoja sata vuotta. Stadi-Arskan runot, Molli-Jorin biisit, Mika Waltarin ja Outi Pakkasen stadiaiheiset dekkarit on klassikoita, joit hela jengi pluggaa ja lysnaa.
Stadin bossien mielestä tää ei vielä riitä. Ne funtsii et meilt puutuu brändi. Mieluummin sellainen, jota ei oo ihan lähimaastossa ja jost Stadin tsennaa.
Suomest voi plokkaa monta mestaa omalla kielellisel brändil jost ne tsennaa. Esim. raumalaisilla jaaritukset, turkulaiset tsennaa ”kyl määki Turuus” -fraasist, pohoojalaasilla ”Ison talon Antti” -syndrooma, oululaiset froogaa ”Ookkonää Oulusta?”, karjalaiset selittää ”mie ja sie”. Lontoo tsennataa paikallisest cokney-kielest.
Stadissa bamlataa slangii. Sitä bamlattii jo satakakskyt vuotta sitte, ja vuosien saatoss se kehitty ja myös muuttu ajan virtauksien pyörteissä. Ekaks siit tuli suomen ja svedun muodostamaa sanastoo. Slobosanoja tuli slangiin Stadissa budjanneiden emigranttien myötä. Myöhemmin saksankielestä ja jopa flaamista otettiin sanoja ja nykyslangi sai enkun kielestä eniten vaikutteita. Uusimmat slangisanat sä bongaat Itiksessä somalinkielest. Slangi födas ja sitä bamlataa Suomen pääkaupungissa, Stadissa.
Maailman kuudesta ja puolesta miljardista asukkaast vain noin parisataatyysaa bamlaa slangii. Stadilaisii juurii levii ympäri tät boltsii. Stadilaiset haluu muistella gamloi mestoi ja pluggaa niist. Verkkolehti SLÄMY ilmestyy joka perjantai slangijengin pluggattavaks.
Slangi födas gartsoilla ja pitskuilla sakilaisten ja duunarien omana juttuna. Skolessa ja monen himassa sen bamlaaminen kiellettii. Vieläkin löytyy jengii joka tuhahtelee kuullessaan sanan slangi. Stadin omassa byrokratiass löytyy tyyppejä, joiden mielestä slangi kuuluu alakulttuuriin.
Tänään slangii bamlataa ja skrivataa mediassa useiss eri yhteyksiss. Olli Ihamäen proggiksess lysnattii slangipakinoita ku pluggas mm. Eki Matsson ja Raija Tervomaa. Metro FM:ssä lysnattii Olli Anikarin vendaamat slanginyyssit, Sami Garam slangintaa netissä YTV:lle stadin dösä- ja skuruaikataulut ja Erkki-Johannes Kauhanen duunas Huoneistokeskukselle Hesariin kokosivun ilmoitustekstit slangiks.
Kirjallisuutta löytyy jo kymmenii teoksii. Vain slangiks skrivattui kniigoi sä hittaat: Eddu Janzonin, Eki Mattsonin ja Raija Tervomaan kniigat. Sami Garam skrivas slangiks sadut ja stoorit: Snögeli ja Seittemän snadii starbuu, Seittemän broidii. Rotsi on mut byysät puuttuu. Snadi bärtsiläinen Edico jatkoi slangikniigojen kustantamist. Tsyrkassa hiffattii slangin tärkeys sananjulistuksess ja koko Uusi Testamentti skrivattii 60-luvun slangiksi.
Finlandia-palkinto dilkattii Heka Paunosen bulille slangisanakniigalle ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii”. Siit hittaat 33 000 slangisanaa.
Ku Stadin bossi Jussi Pajunen öppnas Stadipäivän Kauppatortsalla suomeks, ruotsiks ja slangiks nii se duunattii ekan kerran Stadin ja slangin historiassa. Spiikki stikattii koko kansan lysnattavaks eetteriss. Sillon me stadilaiset todettii rinta rottingilla: SLANGI ON STADIN BRÄNDI.
Lasse Liemola
