Yks kesis, ku mä olin leedi skolesta, funtsin, et tarttis varmalla alkaa tseenaa snadisti fyrkkaa. Pari mun kafruu dilkkas Iltistä, viis kertaa vekkaan. Tää jobi starttas, sit kans kiehtoo meitsiiki.
Runskin ja Mussagartsan höörnillä staijas Hesarin snadi byroo. Siellä oli sit tsargoo skrivaa nimmari jonopapruun ja sit venttaa, et joku skulais.
Aika faartilla, tuli kutsu, et ne haluis tsiigaa mua tarkemmin. No, mä funtsin, et jos musta hiffais talenttii blukkaa ja skrivaa, niin se duuni ois varmalla meitsin. Myöhemmin sit hiffasin, et guta suositus oiski ollu, et ois snadisti dorka, mut bulisti luudauskondista.
Sit, ku meitsi sit starttas tän duunin, sain bulin edukeissonin tähän bisnekseen. Yks kärttynen ikäneito skuffas snadin bökkerin mun handuun. Siinä opuksessa staijas osoitteet Iltiksen tilaajista ja sit tää tantta kaveeras, sillai södesti, et antaa kundi vetää hommiin.
Sit alko tulla flaidiksii muutaman starbun kera. Mä ku starttasin dilkkaan aviisii, niitten kannalta väärästä korttelista. Ne joutu venaa, sit jotain kymmenen minsaa kauemmin niitten Iltistä, ku ennen. Ja sit ku meitsi treenasin luudaa kovempaa, tää raban kliffa jengi, jotka ei ollu tilaajii, alko skulaan tälle ”Justiinalle” sinne byroon, et mä tsöraan liikaa meluu niitten eloon.
Tää mun kesisduuni sit sluutas kummiski siihen, ku mä skulasin futista niin täydellä hertalla, et tää ikäneito joutu skulaan meitsin himaan ja pamlaan mun mudelle, et tätä sun hulttiokundii ei näy ja lehdet staijaa putiikissa. No mutsin sit tartti stikaa rotsi niskaan ja diletanttina ponkaseen meitsin buleihin stifloihin, tähän vetin vaativaan diilerjuitsuun. Mutsi oli sit tun sori ja se pani mut ottaan loparit.
Jaakko Koroma
