Jinetes-kadulla oli satanut vuolaasti jo parina aamuna. Voda oli valunut ruskeita, snadeja katulaattoja pitkin mäkeä alas. Sieltä se on solahtanut viemäreihin ja jatkanut märkää matkaansa kohti Guadalmedina-jokea ja sköneä. Kartsat punertuivat, ja ilma raikastui. Saharan hiekka oli töhrinyt taivaan tahmeaksi ja kellertävän harmaaksi pilvimassaksi.
Kapean kotikatumme byggat olivat nelikerroksisia. Niiden seinät oli smoglattu pastellinsävyisiksi keltaisiksi, punaisiksi, sinisiksi ja vaaleanvihreiksi. Kämppiiin kuului kapea, metallikaiteinen partsi. Aamuisin naapuritalojen fönäriluukut olivat bosessa. Keväisen sateen ropina talomme aaltomaisiin kattotiileihin teki yllättäen breikin. Sade jatkui tihkuna.
Kotikatumme varrella toimii marokkolaisten naismaahanmuuttajien oikeuksia puolustava neuvonta- ja avustuskeskus. Lafkan julkisivuun on smoglattu muraali, jossa afrikkalainen nainen puntaroi vaakakupeissa oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Kummatkaan niistä eivät toteudu hänen omalla kohdallaan. Ilman tasa-arvoisuutta ei ole oikeudenmukaisuutta.
Olen ollut glesana kolme päivää. Tilannne on jo onneksi hanskassa. Räkätauti latasi täydellä laidalla pöpöjä nuppiini reissuamme edeltävänä iltana. Aamulla piti olla kolmelta Seutulassa. Flygarissa oli skeidamaista tsitata maski naamassa, kun röörit ja kuuppa olivat tukossa. Nousuissa ja laskuissa teki glesaa korvissa. Viisi puoli timmaa Stadista Riian kautta Malagaan kuluivat goisaten puolihorroksessa ibuprofeiinin ja kurkkutabujen jeesaamana. Haju- ja makuaisti skulasivat. Kuume ei noussut. Maga ei mennyt myöskään onneksi kuralle. Onneksemme Arska on säästynyt tältä riesalta.
Malagan päässä klaarasimme koronabyrokratian iisisti, koska meillä oli Espanjan matkailuterveydenhuollon QR-koodi ja koronaspettarit kondiksessa
Onneksi muu perhe oli säästynyt taudilta. Hyppäsimme Picasson kentältä pirssiin. Kuski suhasi pian Avenida Andalusialla. Hahmotin sijaintimme Humillado de Cruzin luona. Pian vasemmalla jäivät taakse dösä- ja stogeasema ja niiden jälkeen Pätkä engelsmanni. Taksi ylitti joen Tetuanin siltaa pitkin ja siirtyi Principalille. Katedraalin kupoli vilahti fönärissä. Ohitimme Malagan museon ja pitkän pöpelikköpaseon. Välimeri välkehti oikealla. Alitimme tunnelitse linnavuoren. Päästyämme Alamos-kadulle muistin duunaamastani kartasta, että Jinetes-kadulle oli enää snadi pätkä tsörättävänä.
Lähdin Arskan kanssa kimpassa dallaamaan kolmantena päivänä sateeseen puolilta päivin. Kundilla oli suojanaan saderotsi ja faijalla apartamenton sontsa. Päätimme rundata vähän naapurustoamme. Kurvasimme handu handussa Jinetekseltä Dos Aceanos -kadulle. Jatkoimme mäkeä alas.
Sateen tuoma punasavilieju oli värjännyt kadun kivilaatat okran punaisiksi. Samaa mönjää löytyi parvekkeemme lattialta ja sen kaiteen päältä. Kamis oli flygannut blosiksen beesissä Afrikasta Välimeren yli ja landannut sateen sylissä Malagan maaperälle. Vuoriaukion luona pari stadin duunaria putsasi painepesureilla jalkakäytäviä Afrikan terveisistä.
Vaelluksemme tyrehtyi muutamaan kortteliin sateen vuoksi. Kävimme Carreterian safkahandellissa slumppaamassa skruudattavaa ja dokattavaa. Keleille on turha rähjätä. Turhauttavan melankoolisuuden ehkäisemiseksi eväsreppuihimme eksyi pullahyllyltä varmuuden vuoksi myös pari voitaikinaan leivottua tuhtia vaniljakreemitaskua.
Teksti ja kuva :Matti Laitinen
vaeltava vanhukainen ja omaishoitaja
27.3.2022 Malaga