OPERAATIO HENKILÖKORTTI (OSA 3)

Minulle pamahti eilen hyvä fiilis havaitessani postarista kolahtaneen himan eteisen lattialle Digi- ja väestötietoviraston virallisen breivin. Meidän ei tarvinnutkaan ventata kahta viikkoa. Digivirasto yllätti minut ripeällä toiminnallaan. Kirje sisälsi buukkaamamme henkilökortin aktivointikoodin sen sähköisten ominaisuuksien ja kansalaisvarmenteen käyttöön ottamiseksi.
Käynnistin myllyn. Tsekkasin, että nettiyhteys skulasi. Ryhdyin aktivoimaan Digivirastolta saamallani aktivointitunnuksella kehitysvammaisen kundimme Arskan sirullista henkilökorttia. Työnsin ensin tsetin tietsikkaan kytkettyyn kortinlukijan slottiin. Kortinlukijaohjelmisto starttasi aktivointiprosessin automaattisesti. Se tunnisti Arskan. Ruutuun singahti iso boksi. Näppäilin loodaan nopsaan saamani aktivointikoodin omalle rivilleen sekä itse funtsaamani perustunnus- ja allekirjoitustunnusluvut omiin pilttuisiinsa tuplasti. Olin skrivannut numerot itselleni jo etukäteen paprulle muistiin. Kuittasin homman klikkaamalla hiirellä. Se lävähti laakista lävitse.
Perustunnusta käytetään vahvassa tunnistautumisessa ja allekirjoitustunnusta sähköisissä allekirjoituksissa. Olen varsin skeptinen siitä, kuinka henkilökortin aktivoiminen tai käyttäminen onnistuu itsenäisesti henkilöltä, jonka tiedollinen toimintakyky on rajallinen tai olematon kuten viime vuonna delanneella muistisairaalla faijallani. Kundimme Arskan suhteen voin todeta rehellisesti, ettei tämä tsennaa edes, mikä henkilökortti on miehiään tai mihin sitä tarvitaan. Oman fotonsa kortista hän tietenkin tunnistaa.
Työskentelin itse v. 1984-2017 tieto- ja viestintätekniikan opetustehtävissä ja ammatillisessa kuntoutuksessa neurologisesti vammaisten ihmisten ja mielenterveyskuntoutujien parissa. Työni sisältöä voisi luonnehtia moniongelmaisten ihmisten läsnäolevaksi erityisopetukseksi. Tietotekniikkaa hyödynnettiin kuntoutuksen ja työkunnon arvioinnin välineenä. Opiskelu tapahtui pienryhmätyöskentelynä sekä itsenäisesti että ohjauksessa. Jengi jaettiin kahteen 5-hengen ryhmään. Tämä mahdollisti sen, että kullakin kuntoutujalla oli mahdollisuus saada riittävästi yksilöllistä lähiohjausta ja kertausta uusia asioita oppiessaan sekä hyödyntää oppimaansa omassa arjessaan. Tietoteknisiä taitoja omaksuttiin tekemällä oppien käytännön esimerkkien ja harjoitusten kautta. Työn jäljessä pyrittiin luovuuteen ja yksilöllisyyteen. Tietotekniikan opetustyön lomassa tapahtuvasta osallistuvasta havainnoinnista ja seurannasta sekä opetustulosten tilastoinnista ja raportoinnista kertyneet luovat johtopäätökset olivat kulmakivinä tämän työn käytäntöjen kehittämisessä. L.S. Vygotskin mukaan: ”Ihminen omaksuu ihmisyhteiskunnan tiedolliset, taidolliset ja esteettiset saavutukset oman toimintansa kautta.”
Kirjautuessani tänään Omakantaan valkkasin tunnistautumisvalikosta varmennekortti -vaihtoehdon. Pääsin perustunnusluvulla vihdoinkin Arskan terveystietoihin. Tsekkasin kundin troppireseptit ja printtasin hänelle EU:n rokotustodistuksen. Lähdemme huomenna reissuun kohti Tarttoa. On helvetin hyvä juttu, että Arskan paprut ovat ajan tasalla ja kondiksessa sekä että niitä pääsee myös tarvittaessa tsiigaamaan.
Teksti ja kuva:Matti Laitinen
2.7.2021
vanhukainen ja omaishoitaja Vallilasta
Kategoria(t): Arkisto. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *