Jengi joka staijas kesäsin Hietsun uimarantsussa, tsennas varmallaki Tuonosen Ramin. Tää parski kundihan lyftas puntteja jo Stadin Olympia-geimeissä 1952. Se oli kesät Hietsussa vakena 50-60 – luvuilla. Meitsiki nautti sen opissa Hietsun rantsun punttistagella.
Rami hommas mut kesäduuniin byggaan kokkoa Hietsun Pikkusaareen. Sit ku nää Juhannusbailut oli förpii, niin pääsin vaksien meggeen kokon jämille tsittaan juhannusyötä. Grillattiin tsieguraa. Pari tuhtia ikäneitoa oli kans houkuteltu mukaan. Olin keväällä täyttänyt 15 ja tää Rami lykkäs mulle brenkku flinda handuun. Se oli helvetin pahan makusta Salmisaari brenkku. Parit knubbit ja starttas seutu rundaan öögissa. Meitsin eka jurri.
Rami joskus bamlas, et ku nää slobon Pressin siskokset Tamara ja Irina, dallas yks päivä Hietsuun ja jäi tsiigaan puntinnostoo. Ne tais vaan kuluttaa aikaa ku ne skabas joissain Stadin kansainvälisissä mittelöissä. Sit aikanaan kumpiki neideistä finnas kultaa Rooman olympiaskaboissa. Irina 5-ottelussa ja Tamara kuulassa. Noi fitit sukupuolitestit ku starttas, nää kumpiki siskoksista päätti lopettaa ton niitten sporttielon.
Jotkut suomikundit tälläs rutkasti yli sata kiloo rautaa stongaan. Muutamalle kundille tääki oli jo bulisti liikaa. Sit toinen neuvostomimmi näytti punttitankoo kysyvästi ja siirty lavalle. Vetäs iisisti raudat rinnalle ja siitä suorille handuille. Pumppas muutaman punnerruksen ja laski puntit alas. Spasiiba huikkas Irina ku nää kaks friiduu jatko matkaa.
Tän Ramin varsinainen ”duunihan” oli vierailut Stadin satamissa. Nyt ku funtsin niin tää kundi oliki ekoja pikavipin markkinoijia. Ei se kyl liikoja konsa kehuskellu sen bisneksistä. Snaijas kai itekki, et ne lähenteli joskus snadisti jo toisen hädänalaista hyväkskäyttöö.
Rantsussa oli staili, että joka päivä ku urakat loppu, niin nää satamajätkät sai maksumääräyksen sen päivän tienisteistä. Nää fyrkat sai sit nostaa handuun vasta viikon lopussa. No moni näistä jätkistä eli kädesta suuhun elonstailii. Ja tähän markkinarakoon tää bisneskundi Rami sit ittensä livautti.
Ramilla oli vihko täynnä puolvalmiita valtakirjoja. Rantsujätkä duunas sit nimmarin valtakirjan alle ja anto Ramille sen maksumääräyksen. Tän Rami sit nosti myöhemmin. Yleensä nää ressukat joutu tyytyyn puoleen mitä niitten maksulapussa oli fyrkkaa nostettavissa.
Muistan kerranki, ku yks jannu oli tullu Hietsuun tsögaan Ramia. Tää kundi melkein spiidas ku se luetteli, et pitäis saada slumpattuu safkaa himaan muksuille ja röökii sille itelle. ”Oo nyt redi kundi ja lykkää nyt ees snadisti enemmän fyrkkaa tästä lapanderista.”
Silloin ekan kerran hiffasin Ramissa sen vittumaisen bisneskundin puolen. Sano kundille tylysti: ”Ota tää tai painu helvettiin, sun oma suru”. Kundi sit tietysti nöyränä joutu tyytyyn Ramin tarjoukseen. Tän fitin episodin jälkeen ja kait sit skäfästi muuteski, Ramin ja mun kafrusuhde joteski vaan starttas sit vähitellen feidaan.
Snadisti ankeeta. Pressin sisarukset Irina ja Tamara. Tässä staijas aikoinaan Hietsun puntinnostolava. Silloin 60-luvulla tää Hietsun kulmaus oli huisin suosittu bodarikundien treenimesta.
Teksti ja kuva: Jaakko Koroma
